Mari-Elina Koivusalo Bloggailen arjen pienistä asioista ja joskus hieman suuremmistakin.

Kuka onkaan ahne?

Suomella menee huonosti, yrityksillä ei ole varaa investoida, työntekijät ovat riippakivi ja valtava kustannuserä, verotus tappaa kaiken yritteliäisyyden ja ay-liike haluaa vain pitää kiinni saavuttamistaan eduista omien jäsentensä hyötyessä ja ihan kaikkien muiden kärsiessä. Lakkauttaa sietäisi koko ahne ay-liike jotta porvarihallitus ja EK saisi yhdessä pelastaa isänmaamme.

 

Tämä on se virsi jota on saanut liian monelta taholta kuulla aina siitä asti, kun tuli selväksi ettei pääministerin pyyteettömään pelastusrenkaaseen ay-liike halua Suomen tarttuvan.

 

Arvostelua kuuluu kansan kaikista osista; tietysti yrittäjiltä, mutta myös työttömiltä ja osa-aikatyössä olevilta, ylemmiltä toimihenkilöiltä kuten esimerkiksi opettajilta. He ovat vihaisia siitä, että ay-pomot heidän mielestään eivät halua uhrata kokoaikaisissa, vakituisissa työsuhteissa olevien saavutettuja etuja koko Suomen parhaaksi. Sipilän sadut kilpailukykyloikasta ja tulevasta onnesta sekä autuudesta ovat uponneet isoon osaan kansasta.

 

Avataanpa hieman näitä ahnaan ay-liikkeen motiiveja.

 

Pari vuotta sitten maan hallitus oli keksinyt taikatempun, jolla Suomi tekee kilpailukykyloikan, oikean pomppauksen. Se olisi yhteisöveron alentaminen roimalla kädellä. Uskottiin, että yrityksethän työllistävät minkä kerkeävät heti kun saa maksaa pienemmän potin veroja yhteiskunnalle. Dynaamisten vaikutusten mainostettiin olevan mahtavat ja säästettyjen veroeurojen valuvan jättimäisiin investointeihin. Unohdettiin, ettei yrityksillä ole tapana harrastaa hyväntekeväisyyttä ja palkata lisätyövoimaa vain siksi, että viivan alle jää isompi summa jonkin muun kuin lisätilausten vuoksi.

 

Kuten tiedämme, irtisanomiset sen kun kiihtyivät ja mikä onkaan syynä?  Samojen tahojen mielestä Suomessa ei edelleenkään kannata luoda uutta työtä saati innovoida tai investoida. Rahaa kun ei ole. Eikö? Yhteisöveron kevennys vuoden 2014 alusta tarkoitti yrityksille noin 800 miljoonaa lisäeuroa. Sattumalta saman verran jaettiin osinkoina ulos enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteensä suomalaisyritykset jakoivat osinkoja vuonna 2014 10,5 miljardia euroa. Ei siis ole kyse siitä, etteikö tuotekehitykseen tai investointeihin olisi rahaa. Ainoa mikä puuttuu, on tahto ja yhteiskuntavastuu suomalaisen työn lisäämiseksi. Sen tilalla on omistajilla silkkaa ahneutta.

 

Nyt kun yhteisöveron alennus jo saatiin läpi, olisi ahneuden tyydyttämiseksi seuraavaksi haluttu työntekijöille maksaa vähemmän palkkaa tai laittaa heidät tekemään pidempää päivää – kilpailuloikan nimissä taas. Nyt vähän kriisitietoisuutta, hei työläinen! Sinun ahneutesi takia ei 350 000 tuhannella suomalaisella ole lainkaan töitä! Näin huusi hallitus ja EK. Näinköhän?

 

Edellä mainitusti Suomessa ei tällä hetkellä investoida eikä siis luoda uusia tuotteita ja sitä kautta työtä. Työn määrä on tällä hetkellä maassamme X. Kun jo kokopäivätöissä olevat tekisivät sata tuntia vuodessa enemmän töitä, tarkoittaa se X:n jakautumista harvemmalle ja eri asiantuntijoiden laskelmien mukaan 100 000 työtöntä lisää. Puolustiko siis ay-liike itsekkäästi vain vakitöissä olevien selkänahkaa? Ei. Kun vakityöläiset olisivat pidentäneet työpäiväänsä, olisi osa-aikaisille, määräaikaisille ja vuokratyösuhteissa oleville jäänyt vieläkin vähemmän työtunteja. Samoin maassamme on jo pitkään ollut kulttuuri, jossa suurin osa ylemmistä toimihenkilöistä on ns. kokonaistyöajassa, ja suurin osa heistä tekee jo nyt yli 40-tuntista työviikkoa vailla korvauksia. Illat, viikonloput ja lomatkin päivystetään ja tehdään töitä kokonaistyöajan nimissä. Nämä ihmisetkö eivät jo nyt talkoile tarpeeksi yritysten kilpailukyvyn nimissä?

 

Suomen talouden ja työllisyyden ongelmat eivät ratkea yrityksille annettavilla lisälahjoilla. Ne ratkeavat vain sillä, että eteenkin suurten yritysten johto nostaa katseensa omasta navasta ja lompakosta tulevaisuuteen ja alkaa tehdä vaikkapa puolella yritysten jakamista osingoista investointeja ja innovaatioita – näyttävät maailmalle ylpeästi että olemme edelleen osaava ja uutta luova kansa. Tästä pienyrittäjätkin kiittävät – heidän asiakkaansa kun ovat niitä suuryritysten työntekijöitä joiden ostovoimasta pienyrittäjät ovat riippuvaisia. Pienyrittäjät tuskin riemuitsevat esimerkiksi sellaisista kilpailukykyloikista, että ensi kesänä ei kenelläkään ole enää lomarahoja kulutettavanaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (121 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Sitä nopeammin raha kiertää yhteiskunnassa ja sitä enemmän sitä on vähävaraisten käytössä, (jotka ostavat suhteessa enemmän kotimaista), sen suurempi on verokertymä.
Tämän ymmärtää lapsikin.

Henry

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Täytyy kuitenkin muistaa, että yksittäisen suuryrityksen näkökulmasta ei ole samantekevää, että jos kulutusta halutaan kasvattaa, kuka saa kuluttaa. Kulutukseen käytettävien rahojen halutaan tuolloin olevan peräisin muualta kuin omasta rahapussista maksetuista palkoista tai verovaroin rahoitetusta sosiaaliturvasta, kaikkein mieluiten ulkomailta.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Mutta kun niiden ostovoima kasvaa niin ulkomaiden osuud kasvaa kun ruuan lisäksi ei oikein enää löydy kotimaista tavaraa ja liika syöminen ei Ole hyväksi.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Hyvä kirjoitus. Pitäisiköhän kouluissa tarjottavan yhteiskuntaopetuksen määrää hieman kasvattaa ja lisätä taloustiedettä sekaan. Nyt suuri osa ihmisistä ei ymmärrä, että työnantajat ovat ajaneet vain omaa etuaan ja oman ahneutensa voimalla yrittäneet siirtää tuloja muilta itselleen. He eivät ole hankkimassa lisää työtä tai hoitamassa valtiontaloutta, vaan ainoastaa omaa lyhytnäköistä etuaan.

Tämä hallituksen "yhteiskuntasopimus" ja sen ympärillä pyörinyt teatteri ei olisi ikinä mennyt läpi jos ihmiset ymmärtäisivät politiikan ja talouden logiikkaa kunnolla.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Suurin osa ei kyllä paljoa mitään muutakaan politiikasta ymmärrä nykyisellä yhteiskuntaopin opetuksella.

Käyttäjän JanneAlanne kuva
Janne Alanne

Kuten ei tämän jutun kirjoitajakaan.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #17

Jutun kirjoittaja ymmärtää kyllä taloutta, Jannenkin kannattaisi hankkia tietoa.

Käyttäjän VillePaavolainen kuva
Ville Paavolainen Vastaus kommenttiin #19

Ainakaan jutun kirjoittaja ei ymmärrä mitään markkinataloudesta - siitä saatanallisesta pirusta, joka on meidän rikkauksien ja hyvinvoinnin perusta. Ei ihme että Suomessa ei enää ole yrityksia, investointeja, sijoittajia tai luonnollisena tuloksena työpaikkojakaan, kun koko kansa on laiskoja työläisajattelun omaavia röyhkimyksiä

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #33

Tuo "laiskoja työläisajattelun omaavia" on vähän niin kuin "pitkiä kääpiöitä". Olet kiinnostava sosiopatologinen ilmiö.

Käyttäjän VillePaavolainen kuva
Ville Paavolainen Vastaus kommenttiin #43

Työläisajattelun, koska eivät välttämättä ole työläisiä, kuten hyvin harva on, mutta omaavat saman laiskan herroja kaikesta syyttävän asenteen elämään. Törmään niihin päivittäin, ovat kansantauti. Sinun kääpiöihisi en ole törmännyt vaikka kaiketi ne olisi pitänyt bongata. Työläisajattelusta hyvä esimerkki hs kyselyssä juuri. Kokoomuslaiset olivat kaksinkerroin valmiimpia uhrauksiin. Yleinen nuivuus johtuu pitkälti niistä toisista. Niistä jotka oman edun nimissä uhkailevat pysäyttävänsä Suomen. Onneksi ei kestä kauaa enää, kun heidät pysäytetään lopullisesti tekemästä kaiketa niin hankalaa, surkeeta ja onnetonta

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #72

Sinulla on Endlösung suunnitteilla?

Käyttäjän VillePaavolainen kuva
Ville Paavolainen Vastaus kommenttiin #73

Ei sellaista tarvita. Ongelma hoituu itsestään. Ihmiset alkavat ymmärtämään, että taisteluiden ja lakkojen aika on ohi. On aika tehdä töitä markkinatalouden ehdoilla ja menesty ja nauttia hyvinvoinnista. Vanhat kommarijäärät ovat haudassa kohta kuten puolue ja skdl olleet jo tovin. Vasemmistokin saa ääniä enää - en oikein tiedä miksi heitä pitäisi kutsua - eikä sdp:kään tule enää liikoja hallitusvastuuta saamaan. Työväki tukehtuu aatteeseensa ja lakkaa olemasta, kuten ammattiliitotkin. 20-30 vuotta, sitten ollaan vapaita. Kaikki kunnia sdpn alkutaipaleen saavutuksille, mutta kommunismi saastutti aatteen ja hyvinvointi tekee sen turhaksi

Kari Ahveninen

Kun katsoo miten sdp:n ja hallituksen toimet kurittavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä jotka kuitenkin työllistävät eniten suomalaisia niin onko siinä verotus kohdallaan?

Miksi demarit ovat huolissaan ja vaativat suuryrityksiä (kansainvälisiä) joilla on kaikki luodut porsaanreiät käytössään "kantamaan vastuuta" ja vähentämään voittojaan yms., mutta samaan aikaan piiskaavat suomalaista PK-sektoria aina vain kovemmalla verotuksella, byrokratialla ja rajoituksilla? Juuri sitä osaa yrityksistä joissa olisi potentiaalia kasvaa ja työllistää?

Mutta eihän ay-liike sellaisesta huoli, kun on oma perse huuhdottavana ja pitäisi jollain tavalla suostua siihen että nimenomaan PK-sektorin olosuhteita parannettaisiin.

Demareilla ja ay-liikkeellä on tähtäin ihan väärässä paikassa.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Kannattaa katsoa tarkemmin. Nimenomaan Demareiden talouspolitiikka hyödyttäisi pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Niistä suurin osa toimii kotimarkkinoilla ja niiden elinehto on asiakaskunnan ostovoima. Nyt nähdyssä Kokoomuksen ja Keskustan mallissa ainoa hyötyjä olisi vientiyritysten omistajat sekä johtajat ja häviäjiä kotimarkkinoilla toimivat yritykset.

Olenkin aina ihmetellyt miksi yksikään pienyrittäjä äänestää Kokoomusta tai Keskustaa(poislukien maatalousyrittäjät), sillä niiden talouspolitiikka on systemaattisesti kurittanut pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Taustalla lienee imagolliset syyt ja tietämättömyys talouden toimintamekanismeista.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Aika paljastavaa on se, että SDP:n toimesta ajettiin alv-vapauden alarajan korotus. Kun SDP ilmoitti haluavansa sitä, porvaripuolueet alkoivat heti selittää, että olisivat tehneet sen jo aikoja sitten jos olisivat saaneet itse päättää, ja nostaisivat alarajan jonnekkin 50 000 euroon silloisesta 8500 eurosta. No, mitä kävikään. SDP:n johdolla alaraja korotettiin 12 000 euroon ja tarkoitus oli SDP:n puolesta korottaa sitä siitä johonkin 20 000 euroon, jos SDP olisi hallituksessa. SDP ei kuitenkaan ollut hallituksessa, joten alarajaa ei nostettukaan porvareiden puheista huolimatta.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Tosin yrityksen ei tarvitse olla pieni. Kyllä tuosta SSS-mallista pitäisi isompienkin yritysten nähdä painajaisia - ainakin Kesko, S-ryhmä ja Stockman ovat takuuvarmoja häviäjiä jos Sipilä alkaa totetuttaa uhkauksiaan.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen Vastaus kommenttiin #11

Sama märä myyjiä tarvitaan on myyjä kesko tai epäkesko , eikä me sllä eletä että myymme toisillrmme kiinalaista tavaraa. Sumessa kun vain ei Ole kannattavaa tedä juurimitää.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #30

Ei siitä olekaan kysymys, vaan ostovoimasta. Aivan perusasia, etä jos ostovoima tippuu niin ihmiset eivät osta miltään myyjältä. Juuri siksi SSS-talouspolitiikka onkin myrkkyä suurimmalle osalle tämän maan yrityksistä, joiden hyvinvointi on riippuvinen kotimaisen asiakaskunnan ostovoimasta. SSS on valmis uhraamaan niin kotimarkkinayritykset kuin valtiontalouden ajaessaan muutaman vientiyrityksen johtajan etua.

Käyttäjän JariHollsten kuva
Jari Hollstén

If I agreed with you we’d both be wrong.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Milloin SDP on muka ollut lisäämässä pk-yrityksille veroja ja säädöksiä? Taitaa kuule olla niin, että porvaripuolueet ovat sitä tässä harrastaneet oikein urakalla, SDP taas viimeksi joskus 80-luvulla.

Kari Ahveninen

Itselläni oli tuollainen pienyritys vuodesta 1995 alkaen, jolloin byrokratia, säädäntö ja verotus oli merkittävästi kevyempää. Jostain syystä sen jälkeen kun Lipposen hallitus aloitti taipaleensa oli joka vuosi enemmän maksettavaa, joka vuosi lisää säädöksiä ja joka vuosi lisää määräyksiä ja/tai rajoituksia.

On siis ihan omakohtaista kokemusta asiasta, kunnes lopulta kyllästyin koko touhuun kun joutui maksamaan enemmän kuin sai ansiota.

Onhan sillä silloin jotain tekemistä demareitten kanssa, ja kokkarit taas jotka olivat enemmän suurteollisuuden asialla, ei heitä kiinnostanut niitä purkaa koska niillä ei ollut mitään vaikutusta suuryrityksiin.

Tuossapa sinulle myös lisätietoa ALV-alarajan nostamisesta, yksi merkittävä lainaus siitä:

"Ministeri Jutta Urpilainen sanoi eduskunnalle 2013, että valtio menettäisi verotuloja alarajan takia 360 miljoonaa euroa.

Sen jälkeen verohallinto on nostanut arvioitaan. Vuoden 2012 verotietojen mukaan ”menetys” olisi 422 ja lisäksi huojennusalueen 50 000–60 000 euron osalta 64 miljoonaa euroa. Luvuista on vähennettävä nykyjärjestelmän (8 500 e + huojennus 22 500 euroon asti) ”menetys” 73 miljoonaa euroa. Tiedot on muunnettu 2013 tasoon, joten siinä on huomioitu veron 1 prosenttiyksikön nosto."

http://tilisanomat.fi/kolumni/arvonlisaveron-alara...

Kannattaa tarkistaa faktoja ensin. Ei demarit ole pienyrityksiä koskaan puolustaneet, vain rahastaneet. Mutta jonkun taskuilla se demarinkin pitää olla...

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

K.A;"..vaativat suuryrityksiä (kansainvälisiä) joilla on kaikki luodut porsaanreiät käytössään "kantamaan vastuuta" ja vähentämään voittojaan yms., mutta samaan aikaan piiskaavat.."

Voisko ajatella että jos nää suuryritykset todellakin kantaisivat sen vastuunsa(onko niillä sitä), tahi ainakin mahdolliset porsaanreiät tukittaisiin ja täten mahdollistettaisiin kohtuullinen voittojen verotus, niin tämä taakka voisi jakautua tasaisemmin, eikä näiltä pk-yrityksiltä tarvitsisi ottaa niin paljoa? (ttu, mikä lause)

No joo, mutta jos varakkaat ja ne joilla vaan pienikin mahdollisuus on, luistavat, niin väkisin niille joilta voidaan ottaa, jää enempi maksettavaksi.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Kuka ne porsaan reiät on tehnyt? SAK on kiitettävästi kantanut vastuuta perseet penkkiin politiikalla, ainainen lakon uhka on suorastaa mangneetin lailla vetänyt ulkomaalaisia sioittajia Suomeen kiitos heille. Suomalaisetkin firmat eivät tästä johtuen ole halunneet muuttaa muille maille koska olisihan se kamalaa kun ei olisi mistä lakkoilla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #79

Tosiasia on tietysti, että tuo "perseet penkkiin"-politiikka loppui kuin seinään, kun työehtosopimukset säädettiinyleissitoviksi. Lapset, jotka eivät aikaa muista, eivät tiedä, mistä puhuvat. Nyt "isänmaan parhaat voimat" haluavatt tuon pidäkkeen poistettavaksi ja palatavan takaisin "perseet penkkiin" -aikaan.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen Vastaus kommenttiin #82

Ei ainakaan uhkaukset ole mihinkään kadonneet ja se on melkein sama kuin lakko koska sillä pyritään päästään samaan tulokseen etenkin AKT on monesti uhannut sulkea satamat milloin minkäkin kuppikunnan puolesta. Tukilakot ovat monissa maissa kielletty ja laittomista lakoista Ruotsissa sakotetaan liittoa sekä työntekijää joka on ollut lakossa.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen Vastaus kommenttiin #82

Yleis sitovuutta ei ole missään kilpailija maassamme ja niissä on lakkoja paljon vähemmin kuin meillä. Eiköhän vika ole kansan luonteessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä varten käytetään sana "työnantaja" työhön ottajista?

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Sillä saadaan tilanne kuulostamaan siltä, että armosta toinen antaa toiselle työn, vaikka todellisuudessa työntekijän toivotaan tuovan lisää rahaa työhön ottajalle.

Tällä menolla pian termi "riistäjä" voisi olla taas paikallaan :) mutta ehkä suurimmassa osassa yrityksiä kyseessä on vielä "työn teettäjä".

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Vapautetaan työntekijät työn orjuudesta siirtämällä tehtaat muualle niin ei ole riistäjiä eikä riistettyjä. Neukkulassa ei ollut työnteettäjiä eikä työnantajia kun kansa itse (kommunistit)omisti kaiken.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #78

Pidän riistona jos käyttää epäinhimillisissä olosuhteissa, lapsityövoimalla tai alipalkatuilla teetettyjä tuotteita.
Neuvostoliitossakin teetettiin töitä ja niitä riittikin kaikille.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen Vastaus kommenttiin #92

Mistähän se johtuu että neukkula meni ei taida työväen diktatuuria olla enään kuin pohjoiskoreassa missä on onnistuttu riistämään ihminen paremmin kuin neukkulassa.Eteläkorea on jo maailman viidenneksi suurin talousmahti ja vietnami on USAn vaatettaja kun siellä ei muita vaatteita juuri ollut. Mutta kyllä kapitalismi elää ja voi hyvin pian Kuubakin on vaihtanut puolta eikä syyttä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #96

Ei Pohjois-Koreassa ole mitään työväen diktatuuria. Kyllä siellä määrävät muut kuin orjuutettu työväki.
Jos kapitalismi voi hyvin, niin mitä täällä sitten hätäillään.
Markkinavoimathan aina hoitavat hommat parhain päin?

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen Vastaus kommenttiin #100

Eikö kommunismi ole sama kuin työväen diktatuuri ? Ainakin Viipurissa punikit julistivat voimaan työväen diktatuurin vähän ennen kuin valkoiset vapauttivat sen! Kyllä kapitalismi hoitaa kaikki kunhan eivät punikit pane kapuloita rattaisiin, tai hoitaa se sittenkin .

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #102

Ei todellakaan. Leninin mielestä työväen diktatuuri oli väliaikainen välttämätön tila siirtymisessä kommunismiin. Joka siis ei toteutunut NL:ssäkään.
Niinpä näkyy kapitalismi hoitavan itsensä parhaillaan pörssiromahduksella.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen Vastaus kommenttiin #108

Turha toive kysy vaikka kuubalaisilta kahden kesken heillä tai monella USA on unelmien kohde ja se on muistaakseni kapitalistinen maa . Onko muuten olemassa muita systeemeitä kun sosialismi (kuollut) ja kapitalismi tai on kolmas kommunisti (diktatuuri) hallinto ja äärikapitalistinen systeemi kuten Venäjällä ja Kiinassa ?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #109

Mikä on turha toive? Kapitalismin romahtaminenko? Mitä siitäkin seuraisi?
Kaaos luulisin.
Kommunismi edellyttää ruohonjuuritasolta lähtevää demokratia. Siihen ei enemmistön diktatuuri riitä. Kommunismi ei ole toteutunut kuin ehkä joissain alkuperäisyhteisöissä.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Yhteisöveroalennuksen toimivuudesta saatiin jokin aika sitten Suomelle myönteinen osoitus. Yhdistyvän suomalaisen Konecranesin ja yhdysvaltalaisen Terexin kotimaaksi tulee Suomi. Syynä on Yhdysvaltain korkea yhteisövero (35 %) verrattuna Suomeen (20 %). Jatkossa verot tulevat Suomeen. Ja tämä oli vain yksi tapaus. Kyllä verotuksen alentamisella voidaan vaikuttaa, varsinkin kun pääomat kulkevat vapaasti rajojen yli.
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/konecranes+t...

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Ei aivan riitä pelastamaan noita täysin katteettomia lupauksia joita EK:n huijart ovat meille syytäneet. Kyseisessä diilissä massiiviset veroedut olisivat tulleet ihan vanhallakin verotasolla.

Ja ei nuolaista ennen kuin verotulot valtion laariin tipahtaa.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Onhan noita dynaamisia vaikutuksia, mutta arvioiden mukaan ovat olleet vain joku kahdeksasosa veroalen hinnasta. Muutenkin, Terex olisi varmasti toiminut aivan samalla tavalla jos yhteisövero olisi ollut 25%. Tai etenkin jos se olisi ollut 22%.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olisihan se entinenkin yhteisöveroprosentti ollut huomattavasti matalampi kuin yhdysvalloissa.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Veroedun tulee olla riittävä, jotta yhdysvaltalaiset sijoittajat uskaltavat siirtää päämajansa. Jenkkinäkökulmasta Suomi on syrjäinen banaanitasavalta. Meidän vahvuutena tulee olla kilpailijamaita parempi joustavuus ja verotuksen taso ei saa ylittää niitä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #29

Kilpailun sijaan kannattaisi tehdä yhteistyötä ja sopia järkevästä työnjaosta.
Kukaan ei pidä Suomea "banaanitasavaltana", mutta kova vauhtia ollan menossa siihen että muut rohmivat luonnonvarojamme.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen Vastaus kommenttiin #32

Jos ei olisi niitä muita niin ne luonnonvarat olisivat luonnossa maailman loppuun asti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #88

Pitäisi jotain jättää tuleville sukupolvillekin.
Onko mitään mieltä muuttaa kaikkea luontoa rahaksi mahdollisimman nopeasti.
Mitä sitten syödään?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #29

Verokilpailu on ehkä lyhytnäköisintä ja kapeakatseisinta tyhmyyttä mitä maa päällään kantaa.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen Vastaus kommenttiin #55

Raha on vikkelää ja se kyllä osaa löytää parhaat tuotot ja sitä ei tyhmä huomaa.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #89

Niin on, ikävä kyllä.

Maiden välinen verokilpailu on malliesimerkki koordinaatio-ongelmasta, jossa lähes kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen voitaisiin päästä korkeammalla veroasteella, mutta niin ei vain voida tehdä pääoman vikkelyyden ja päättäjien yhteistyön puutteen/kapeakatseisuuden vuoksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #94

Rahan käyttö on tullut aivan liian kalliiksi.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen Vastaus kommenttiin #95

Riippuu siitä onko paljon rahaa.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

EI me juurikaan kilpailla usan kanssa.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

EI me juurikaan kilpailla usan kanssa vaikka makea voitto tulikin.

Reino Jalas

“Pari vuotta sitten maan hallitus oli keksinyt taikatempun, jolla Suomi
tekee kilpailukykyloikan, oikean pomppauksen. Se olisi yhteisöveron
alentaminen roimalla kädellä.”

Ettei lähihistoria ihan täysin umohtuisi. Kannattaa pitää mielessä että juuri SDP-naisten oma sankari Jutta Urpilainen oli jääräpäisesti ja aktiivisesti ajamassa läpi sitä että yhteisövero aleni suunnitellun 23% tasolta nykyiselle 20% tasolle.

“Yhteensä suomalaisyritykset jakoivat osinkoja
vuonna 2014 10,5 miljardia euroa.”

Pörssiyhtiöiden omistajakunnassa on suorina osakeomistuksina ja rahastoyhtiöiden kautta omistajina on tavallisia SDP-kannattajia, vähintään useita kymmeniä tuhansia. Omista pörssisijoituksista saadut joulurahat kelpasivat demareille yhtä hyvin kuin muillekin.

“hei työläinen! Sinun ahneutesi takia ei 350 000 tuhannella
suomalaisella ole lainkaan töitä! Näin huusi hallitus ja EK.”

Tällaista huutoa ei ole kuulunut kummaltakaan noilta tahoilta. Tuo 15 min/työpäivä suuruinen lisäponnistus oli se mitä työntekijäpuolelta näissä talkoissa pyydettiin. Se oli kuulemma aivan liikaa.

Noin 6 mrd €/v. velkarahalla maksettavat sosiaaliset etuudet ovat muka antaneet suomalaisille varaa olla jatkuvasti ronkeleita. Laiskanpulskeita nörkkimään työtarjousten edessä ja muutenkin vaatimaan velalla maksettua monenlaista löysää etuutta.

Tuollainen 15 min rehkiminen oli aivan liian suuri hinta siitä että olisi saatu 30.000+ kpl uusia työpaikkoja 2..3 vuodessa. Siinä sitä nyt on suomalaisen työläisen ja duunarin kunniaa nyt ihailtavaksi. Aika harva kehtaa tunnustaa tällaista asiaa omaksensa.

Tässä mielessä hätä ei vaan ole edelleenkään vielä riittävän suuri. Se petollinen velkaraha. Velkaraha!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Työaikaa voisi reippaasti lyhentää, niin että työtä riittäisi kaikille.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Taitaisi työ kadota kokonaan. työn saa se joka tekee sen laadukkaasti ja halvalla, työ on kuin mikä tahansa tavara tai hyödyke jos hinta laatusuhde on oikea sitä on jos se on liian kallista sitä vain ei ole eli tilaukset menee jolle kulle toiselle. Työn määrä ei ole vakio ainakaan yrityksissä. Vai olisitko sinä Margareta niin hyvä myyjä että saisit myytyä kalliita tuotteita argumentoimalla asiakkaale että kun meidän maa on niin syrjässä että rahdit tulevat kalliiksi ja palkatkaan eivät ole pienemmästä päästä niin osta nyt hyvänen aika minun tavaraa.

Käyttäjän JanneAlanne kuva
Janne Alanne

Maailman korkein työn verotus pitäisi saada korjattua. Kaikki muu on näpertelyä.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Kun se ei koskana ole ollutkaan korkein, niin pitäisi varmaan välillä tehdä jotain muutakin. Työn verotusta on alennettu jo pitkään, jostain syystä vaikutukset eivät ole olleet positiivisia.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Suomen palkkaverotus - varsinkin yläpäässä - on kilpailijamaita kireämpää. Tällä on vaikutuksensa, kun ulkomaalainen investoija miettii korkean tuottavuuden työpaikkojen sijoittamista eri maiden välillä.
http://www.eva.fi/blog/2015/08/21/verojen-kirja-2-...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Kilpailemisen sijaan voisi sopia järkevästä työnjaosta.

Kari Ahveninen Vastaus kommenttiin #27

Mites sitten tuo palkanjako? Vai tarkoitatko että työnantajan tulee maksaa kummallekin täysi palkka puolikkaasta työstä?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #45

En kannata ollenkaan nykyistä romahtamassa olevaa talousjärjestelmää.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen Vastaus kommenttiin #46

Mikä talousjärjestelmä tilalle sama mitä demarit ajoivat 1918 venäläisin asein.

Kari Ahveninen

Demarille tyypilliseen tapaan tuijotat vain tuohon ns. bruttoansioon, kun todellinen kulu ja verotuksen määrä on se minkä työnantaja maksaa työntekijän työpanoksesta. Ja se on huikea, sillä todellisesta bruttomaksusta mitä työntekijä kustantaa työnantajalle, valtio ja siihen verrattavat instanssit kahmivat luokkaa ~70 %.

Työn tekijä saa siis vain kolmisenkymmentä prosenttia siitä mitä työnantajan kustannus on.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson Vastaus kommenttiin #24

Työnantaja maksaa:

Palkan
Työeläkemaksu noin 19%
Sosiaaliturvamaksu 2,08%
Työttömyysvakuutusmaksu 0,80%
Muu pakollinen vakuutus kuten työtapaturma muutaman prosentin verran riippuen alasta
Lomakorvaukset

Työntekijä itse maksaa palkastaan ennakonpidätytkset veroprosenttinsa mukaan( jonka työnantajat pidättävät ja tilittävät)
Tyel maksun 5,7%
Työttömyysvakuutusmaksun 0,65%

Mistä tuo huima 70% minkä valtio kahmii muodostuu?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #50

Ja ennen kaikkea, mihin se "kahmittu raha" on oikein kahmittu talteen?

Kari Ahveninen Vastaus kommenttiin #50

Ihan ensimmäiseksi pari perusasiaa, koska todellisuus näyttää usein olevan vierasta niin palkansaajille kuin palkanmaksajillekin:

1. Palkansaajan bruttoansio ei ole se mitä työntekijän palkkaaminen yritykselle kustantaa
2. Todellinen brutto on se summa, jonka työnantaja maksaa työntekijän palkkaamisesta
3. ns. työn sivukulut ovat osa tuota kokonaissummaa, eivätkä mitenkään merkityksettömiä kuten tulette huomaamaan.

Lasketaanpa vakituisen työntekijän todellinen kulu työnantajalle, esimerkkinä olkoon työntekijälle "bruttoansiona" maksettu 3 000 (kolme tuhatta) euroa:

a. Tähän summaan lisätään sotu-maksu joka vuodelle 2015 on 2,08 %
b. summaan lisätään työeläkemaksu, n. 24,7 % (josta työntekijältä vähennettävä osuus on 5,7-7,2 % iästä riippuen)
c. summaan lisätään maksu työttömyysrahastoon 1,45 % (josta työntekijältä veloitetaan 0,65 %)
d. summaan lisätään tapaturmavakuutus n. 1 %
e. summaan lisätään ryhmähenkivakuutus 0,067 %
f. summaan lisätään vielä lomaraha(palkka), joka on luokkaa 10 % per kuukausi

Tästä saadaan yhteensä luokkaa 33 % lisää tuohon kolmeen tuhanteen euroon, joka on se todellinen brutto jonka työnantaja maksaa työntekijän palkkaamisesta. Siis 3000 + 33 % = 3990 euroa joka on se kulu jonka työnantajalle näkyy palkkakustannuksena.

Edelliseen pitää laskea vielä sairaslomakulut, äitiyspäivärahat, sijaisen palkkaaminen lomien yms. ajalle ja vieläpä mahdollisesti maksettava lomaltapaluuraha (joka ei ole pakollinen). Nämä jälkimmäiset tosin yleensä jäävät pois tilapäisillä työntekijöillä, joten ei ihme että halutaan lisätä pätkätöitä, näillä kuluilla voi olla todella iso vaikutus loppusummaan.
Todellinen kustannus työnantajalle saattaa nousta vielä 10-30 %, jos työntekijä sairastaa tai tulee muita työstä poissaoloja mutta kuitenkin palkka juoksee.

Sitten kun lasketaan mitä verottaja, vakuutuslaitos, eläkejärjestelmä yms. vetävät välistä lain voimalla:

1. Työnantaja maksaa esimerkin mukaan 3000 + 990 euroa siitä että voi palkata työntekijän
2. Työntekijältä nyhtäistään tuosta 3000 euron "bruttoansiosta" suunnilleen kolmannes, eli toiset 990 euroa
3. Yhteensä siis 1980 euroa, jokseenkin puolet tuosta bruttomaksusta. Ja tähän päälle muut kulut.

Puolet!

Yrittäjää tietysti piiskataan vieläkin kovempaa, koska päälle lasketaan vielä verot mahdollisesta voitosta ja kulut tulevat täysimääräisinä, joten yrittäjän tuottamasta tulosta saattaa kadota 60-70 % valtion yms. laitosten kassaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #70

Olennaista on se, että työvoiman kokonaiskustannukset, kaikki mahdolliset sivukulut mukaan lukien, ovat Suomessa pienemmät kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen Vastaus kommenttiin #74

Mistä moinen tieto haluaisin tietää kun keskusteli saksalaisen kanssa minipalkasta 2 vuotta sitten hän sanoi että heille tulee 8 euron minimi. työläisen palkat olivat suurin piirtein samat kun ottaa huomioon että siellä on firma kohtaisia eroja. Ollessani vielä työ elämässä päällikkö tason hommissa ja kun tuli puhetta palkoista meidän ulkomaalaisten sisartehtaiden porukan kanssa niin en todellakaan kehdannut sanoa oikeaa palkkaani kun esimerkiksi Saksalainen vastaavassa asemassa oleva tienasi ainakin tuplat siitä kuin minä mutta kun laskeskelimme kummassa maassa jokin tuote kannattaa tehdä niin samoilla koneilla tehtynä meidän palkkakustannukset olivat isommat. Eli Saksan palkkaerot olivat huomattavasti isommat. Toimihenkilöt saivat hyvää palkka mutta suorittava portaassa ei kutenkaan ollut niin suuria eroja että valmistajaa olisi tarvinnut vaihtaa . mutta sitten tulivat rahdit ostimme melkein kaikki komponentit Saksasta jolloin tuli rahtikustannuksia 10 Prosenttia tavaran arvosta ja kun vientiin meneviin(80prosenttia)tuli rahtia myös se 10 prosenttia tavaran arvosta ja lisäksi meni aikaa kuljetuksiin niin tuotanto Suomessa lopetettiin Tuotanto siirrettiin Tanskaan ja pääasiassa rahtien ja ajan haaskauksen takia. Nykyään kun asiakas vaatii tavaran heti ja pääoma nopean kierron.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #70

Joo, kassaanhan ne rahat katoavat, ja jäävät sinne homehtumaan, eikö?

Käyttäjän JanneAlanne kuva
Janne Alanne

Saivartelun vuoksi tarkennetaan, että Suomi on verotuksen top kympissä kuitenkin.

"Korkein kokonaisveroaste on CIA:n mukaan Grönlannissa, missä verojen suhde bruttokansantuotteeseen on 79,6 prosenttia. Seuraavaksi korkeimmat kokonaisveroasteet ovat Kuuban 65,9 prosenttia ja Kuwaitin 63,6 prosenttia.

Suomea korkeammat kokonaisveroasteet ovat myös Norjassa ja Tanskassa, missä molemmissa lähennellään 60:tä prosenttia." Taloussanomat http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/03/2...

Työn verotus on pysynyt korkealla jo pitkään.

Käyttäjän timpuri kuva
Timo Uppala

Korkeaa verotusta tarvitaan, jotta demarivetoinen mahtava julkissektori saadaan kustannettua.
Mitä mieltä kirjoittaja on julkissektorin lomien saattamisesta yksityissektorin tasolle? Iso säästö, vähemmän veromenoja.

Mitä mieltä kirjoittaja on AY-maksujen verovähennysoikeudesta? Se poistamalla saataisiiin yhteiseen pottiin enemmän jaettavaksi vähäosaisille eikä tarvitsisi kustantaa mittavaa hyväpalkkaisten AY-toverien armeijaa Hakaniemessä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onhan valtiolla mahdollisuus kustantaa tarpeelliset palvelut muullakin kuin veroilla. Mitä varten parhaiten tuottavat yhtiöt on myyty pilkkahintaan?

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Mitäs sinä olisi niistä maksanut?

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Ahneudelle eli maailman korkeimpien osaketuottojen (osingot ynnä arvonnousu) tavoittelulle on taloushistorialliset perusteensa Nokian ainutlaatuisessa kurssikehityksessä 1990- ja 2000-luvulla. Nokia oli välillä Euroopan pörssiarvoltaan suurin yritys. Hei, näinhän me tienataan! Suomalaiset luulevat, että ainutkertainen tapahtumakulku on pysyvä systeemi ja toistettavissa. Sosiaalidemokraatit ovat olleet aktiivisesti mukana tässä harhaluulossa ja ajamassa alas Suomen tuotannollista perustaa. Tulokset näkyvät nyt, sekä kansantaloudessa että politiikassa Persujen kannatuksessa.

Käyttäjän MarkoHltsHeinonen kuva
Marko Heinonen

Ei yritysverotus ole suomessa ongelma pk-sektorillakaan.
Se yrittäjä joka kokee näin, niin suosittelen vaihtamaan kirjanpitäjää.

Kari Ahveninen

Huomaa että et ole ollut koskaan yrittäjänä. Ei ainakaan veronsa maksavana yrittäjänä. Muuten olisi kuva hiukan selkeämpi...

Käyttäjän JanneAlanne kuva
Janne Alanne

Pienen ja aloittavan yrityksen toiminta joko jatkuu tai sitten tyssää maksamattomiin veroihin. Aina.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Jos Suomi olisi yritysten onnela niin miksi ei tänne investoida ei kotimaiset eikä ulkomaalaiset muuta kuin pienissä määrin verrattuna esim. ruotsiin jonne suhteessa maan kokoon ulkomaiden investoinnit ovat kolminkertaiset meille ne ovat olleet laskussa jo monta vuotta etenkin Ruotsalaiset ovat vähentäneet valmistusta Suomessa ja jos ostavat Suomesta jonkin yrityksen niin ovat usein lopettaneet tuotannon täällä. Joten jos meikeläinen yrittäjä ei kelpaa niin muitakaan ei ole tulossa pilvin pimein. Muuten ei firma mitään päätä vaan palkatut vetäjät joten onko vika koulutuksessa vai onko se osingon jako sittenkin viisasta jos firman osakkeet menevät paremmin kaupaksi. Niin kuin nokiallakin tapahtui hyvinä aikoina. Miksi eivät sellaiset ihmiset perusta firmoja jotka tietävät miten pitäisi johtaa . Tuntuu siltä että maassamme on paljon ihmisiä mitkä tietävä miten työllisyys paranee mutta eivät itse työllistä ketään.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

"Pari vuotta sitten maan hallitus oli keksinyt taikatempun, jolla Suomi tekee kilpailukykyloikan, oikean pomppauksen. Se olisi yhteisöveron alentaminen roimalla kädellä."

Eiköhän dynaamisten vaikutusten toteutumatta jäämiseen ole vaikuttanut moni muukin seikka. Kansainvälinen taloustilanne, varsinkin Euroopan tilanne on heikko + Venäjä.

Dynaamiset vaikutukset näkyvät viiveellä.

Varsinaisiin solmukohtiin ei ole vielä koskettu, niitä ovat korkea kokonaisveroaste, työn verotus ja työantajan maksamat huikeat sivukulut, ylisääntely ja byrokratia, sekä elinkeinoelämän epäterve ja vahva sidos julkiseen valtaan.

"Samojen tahojen mielestä Suomessa ei edelleenkään kannata luoda uutta työtä saati innovoida tai investoida. Rahaa kun ei ole."

Näinköhän nämä samat tahot ovat sanoneet. En ole kuullut. Sen sijaan on puhuttu siitä, että Suomeen on riskialtista investoida suuren maariskin takia, sekä sen takia, että kustannustaso täällä on liian korkea.

"Työn määrä on tällä hetkellä maassamme X. Kun jo kokopäivätöissä olevat tekisivät sata tuntia vuodessa enemmän töitä, tarkoittaa se X:n jakautumista harvemmalle ja eri asiantuntijoiden laskelmien mukaan 100 000 työtöntä lisää."

Uskomus työn vakiomäärästä muistuttaa kovasti keskiaikaista uskomusta varallisuuden vakiomäärästä. Keskiajalla aateliset ryöstelivät sitten toisiltaan minkä kerkesivät, eivätkä tehneet tuottavaa työtä. Muistuttaako tämä erään aatteen periaatteita? Ainakin tähän mennessä harjoitettu työvoimapolitiikka on saanut maamme työttömyyden kasvuun, toimeliaisuuden laskuun ja investoinnit siirtymään pois maasta tai pysymään täältä pois.

Työ lisää työtä. Vanha sanontakin sen toteaa, työ ei tekemällä lopu.

Toiseksi, tällä väittämällä myönnetään, että työajan pidentäminen lisää työn tehokkuutta per työntekijä, koska se saa aikaan työttömyyttä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Koko keskustelukulttuuri on Suomessa peruskoulun yläastetasolla. Ei tajuta, että yrityksillä ON varaa investoida, vaikka kuinka. Sen sijaan yrityksillä ei ole minkäänlaista SYYTÄ investoida, koska investoinnin tuotannolle ei ole maksukykyistä ostajaa. Kovan rahan ja "hintavakauden" alttarrille uhrattu politiikka on tuhonnut massojenkkulutuskyvyn. Potentiaalinen asiakaskunta on yksinkertaisesti PA, ja se on harjoitetun politiikan seurausta eikä johdu MISTÄÄN muusta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jossain vaiheessa massojenkin kuluttaminen kyllästyy.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Sinusta han se hyvä yritysjohtaja tulisi,onko koskaan pamahtanut päähän tai onko tullut kutsua . Tuntuu siltä että liian moni Suomessa on aivan väärässä hommassa!

Käyttäjän PetteriTerho kuva
Petteri Terho

"Suomen talouden ja työllisyyden ongelmat eivät ratkea yrityksille annettavilla lisälahjoilla. Ne ratkeavat vain sillä, että eteenkin suurten yritysten johto nostaa katseensa omasta navasta ja lompakosta tulevaisuuteen ja alkaa tehdä vaikkapa puolella yritysten jakamista osingoista investointeja ja innovaatioita – näyttävät maailmalle ylpeästi että olemme edelleen osaava ja uutta luova kansa".

yritysten johto toimii niinkuin yritysten omistajat haluavat ja yritysten omistajat haluavat tuotoa pääomalleen. mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää. mitä tulee suomalaisten osaamiseen, luovuuteen sekä ahkeruuteen ja laatuun on asia, mitä todella tulee miettiä, sillä nuo kaikki neljä asiaa ovat myyttejä ja uskomuksia, jotka eivät kyllä pidä mitenkään paikkaansa jos koskaan ovat pitäneet. velallalla on eletty liian pitkään ja nyt se vaan loppuu. meillä ei ole varaa tämänkaltaiseen elintasoon ja yhteiskuntaan. olisi korkea aika hyväksyä tosiasiat ja tehdä asialle jotain muuta kuin valittaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Innovaatioita, lähinnä variaatioita, on ihan liikaa.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Monella yrityksellä on monta omistajaa kuten Nokia ei sitä omistajat määränneet vaan toimiva johto, ja harvoin osakkeenomistajilla on niin paljon tietoa ja yksimielisyyttä että ne voisi ohjata firmaa.

Käyttäjän TimoNyman kuva
Timo Nyman

MUKAVA KUULLA ETTÄ SUOMELLA OIKEASTAAN MENEEKIN HYVIN
Ihmettelen vaan miksi Suomi halutaan numeroiden valossa esitellä heikossa hapessa olevana valtiona. Eikö kaiken järjen mukaan yritysten olisi kannattanut jatkaa rahankeräämistä ja osinkojen jakamista? Miksi yrittäjät yhdessä ovat alkaneet kenkkuilemaan? Juurihan yrittäjät saivat verohelpotuksiakin. Jos vienti ei tunnu vetävän, kuten sanotaan, myydään kotimaahan. Vaihdetaan asiakkaat sellaisiksi jotka eivät nikottele ja maksavat koska ainahan voimme sanoa että Suomessa on talvella kylmä ja siksi meidän tuotteet ja palvelut maksavat vähän enemmän. Toisaalta miksi siitä viennistä aina porataan, voimmehan tehdä täällä Suomessa toisillemme kaikkia palveluja ja nostella hintaa joa rahat ovat vähissä. Sillä tämä talous saadaan kuntoon. Ja hiukan elvytetään välillä!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Numeroiden valossa?

Voisitko kertoa, missä noita numeroita olisi nähtävillä? Sipilän hallitus niitä ei ainakaan ole julkistanut.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Soita Sipilälle se on mukava mies ja viisaskin se on oikein katteeks käypi!

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Kyseessä on ennen kaikkea julkisen talouden kriisi. Sanoohan jo termi julkisen talouden kestävyysvaje kaiken. Julkisen talouden työllistämiskustannukset ovat kiistattomasti ylisuuret suhteessa kantokykyyn.

Julkisella sektorilla on myös merkittävästi parempia etuuksia verrattuna yksityisen sektorin työntekijöihin. Räikein näistä on vuosilomaoikeus. Julkisen sektorin työntekijöiden maksimi vuosilomaoikeus on 42 vuosilomapäivää, kun yksityisellä sektorilla vastaava maksimi on 30 vuosilomapäivää. Lisäksi julkisen sektorin vuosilomaviikko on viisipäiväinen, kun yksityisellä sektorilla vastaava on kuusipäiväinen. Käytännössä tämä tarkoittaa julkiselle sektorille 17 palkallista vuosilomapäivää enemmän kuin yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin palkat maksetaan verovaroista, joten tuo em. etuus on täysin selkeästi lisärasite julkistaloudelle. Oletetaan, että yhden vuosilomapäivän kustannus on 150 euroa päivä, tarkoittaa se silloin 2.550 euron lisärasitetta yhtä julkisen alan kohden. Oletetaan, että julkisella sektorilla on yhteensä 500.000 työntekijää. Tämä tarkoittaa silloin 1,275 mrd.euron lisärasitetta julkistaloudelle. Siihen kun lisätään lomarahat eli n. 640 milj.euroa kertyy em. etuudesta 1,915 mrd.euron lisärasite julkistaloudelle. Lienee turha kuvitella, että ay-liike hyväksyisi vuosilomaoikeuksien harmonisointia eri toimialojen kesken...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Työn määrä Suomessa ei ole X, vaan se riippuu talouspoliittisista ratkaisuista ja markkinatilanteesta. Meillä ei ole mahdollisuutta vertailla miten työttömyys olisi kehittynyt ilman yhteisöveroalennusta tai kelamaksujen poistoa.

On kuitenkin aivan selvää, että ei kustannusten korottaminen työllisyyteen ainakaan positiivisesti vaikuttaisi.

Lisäksi on syytä ymmärtää, että toki ne maksetut osingotkin loppujen lopuksi valuvat joko kulutuskysyntään tai investointeihin.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Jos kaikki rahavarat jaettaisiin tasan kuka pystyisi investoimaan.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

"Arvostelua kuuluu kansan kaikista osista; tietysti yrittäjiltä, mutta myös työttömiltä ja osa-aikatyössä olevilta, ylemmiltä toimihenkilöiltä kuten esimerkiksi opettajilta."
Ihan tavalliset duunarit, työläiset ja toimihenkilöt arvostelevat myös. Unohdat, että demarien peruskannattajissa on ollut paljon niitä, jotka eivät ymmärrä omien edustajiensa asenteita.

Työn kustannuksia on leikattava. Devalvaatio on ollut aina hyvä lääke alentaa työn kustannuksia. Devalvoinnin kautta myös hyödykkeiden hinnat leikkaantuvat, joten ainoastaan tuontituotteiden hinnat nousevat. Nyt kun valuutan hintaa ei ulkoisesti voida alentaa, alentaminen on tehtävä sisäisesti: työn kustannuksia leikkaamalla.

Sipilän mallissa työn kustannuksia olisi alennettu työaikaa pidentämällä. Jokainen olisi siis saanut saman palkan, oltaisiin vain tehty parikymmentä minuuttia päivässä enemmän töitä. Tuottavuutemme olisi parantunut, tuotteidemme hinta olisi ollut markkinoilla kilpailukykyisempi. Tämä tuottavuuden kasvu olisi vaikuttanut myös kotimarkkinatuotteiden hintoihin alentavasti ja sitä kautta kysyntä olisi kasvanut. Viennin kasvu myötä työllisyytemme olisi alkanut parantua.

Miksi Demarit eivät syytä ay-liikettä siitä, että se ajaa kansakuntaamme yhä pahempaan ahdinkoon? Uskallusko on ihan loppu? Kohta on kannatuskin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Sipilän malli on absoluuttista höpönlöpöä. Tuotettaisiin parikymmentä minuuttia lisää jotakin, joka ei ole mennyt kaupaksi tähänkään asti. Arvellaan, että nythän se menee kuin kuumille kiville, jos saadaan mahdollisuus, muttei pakkoa, vähentää sen hintaa 0,5%, samalla kun kenenkään tulot eivät nouse.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Höpönlöpöksi sen saa näyttämään tuo metaforanomainen ajatus siitä, että jokainen maleksisi työpaikalla joka päivä kaksikymmentä minuuttia kauemmin.
Tuo 20 minuuttia on kuitenkin vain laskennallinen aika ja työaikojen pitennykseen on olemassa paljon tehokkaampia ja tuloksellisempiakin tapoja.

Itse pitäisin parhaana pekkaspäivien poistamista. Ne aiheuttavat suuria ongelmia PK-sektorille, kun vaikkapa konepajateollisuudessa silloin tällöin kiireisen tilauskannan vallitessa avainosaajat ilmoittavat menevänsä pekkasille. Ne aiheuttavat todellista työpanoksen menetystä juuri silloin, kun sitä tarvittaisiin. Ja menetettyinä työpäivinä, ei siis 20 minuuttisina kaffepausseina, yrittäjä mieltää ne aivan oikeutetusti selkeiksi kustannuksiksi.

Pekkaset sovittiin AY-liikkeen painostuksesta aikoinaan korkeasuhdanteessa eikä niistä nyt toisenlaisina aikoina "saavutettuina etuina" sitten millään päästä eroon.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #54

Ohitit Jari-Pekan pointin.
Joka tapauksessa pitäisi eritellä millä aloilla on mitäkin ongelmia. Ei tuotantokustannuksia alentamalla saada kaupaksi tavaraa jota kukaan ei tarvitse.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #54

"Saksassa lyhennettiin työaikaa ja tuottavuus nousi. Hulluja nuo saksalaiset."

Obelix Gallialainen

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen Vastaus kommenttiin #63

Millon en Ole kuullut mutta palkkoja on laskettu noi 7 vuotta sitten esimerkiksi autotehtailla ja samalla pidennettiin työaikaa ja työtahti on aivan toista luokkaa olen niinmonta tedasvierailua tehnyt että tiedän mistä puhun ja esimiestä herrotellaan .

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #101

http://www.shorterworkweek.com/econeffect.html

http://www.nytimes.com/roomfordebate/2014/03/09/re...

http://knote.com/2014/11/10/why-germans-work-fewer...

http://all-that-is-interesting.com/average-annual-...

Lisää löytyy, jos kiinnostaa.

Ja saksalaiset nyt herroittelevat toisiaan vaikka lähiökneipessa, se nyt vain kuuluu kkulttuuriin, eikä kerro aidosta kunnioituksesta yhtään mitään. Saksa on ainoa maa, jossa voi olla "Herr Doktor Doktor X".

Reino Jalas

“Sipilän malli on absoluuttista höpönlöpöä. Tuotettaisiin
parikymmentä minuuttia lisää jotakin, joka ei ole mennyt
kaupaksi tähänkään asti.”

Sunnuntaipäivän kunniaksi voi todeta että tuo on sellaista omaa ajattelua ja myös muita kuulijoita lamaannuttavaa, pikkuisen outoa juttua. Asiaa joka ei lainkaan pidä paikkaansa.

Vuosittain Suomi vie noin 57 Mrd € ja vastaavasti tuo 59 Mrd € edesä tavaraa ja palveluja. Onhan tuossa nyt ihan kohtalaista tavarakauppaa kuitenkin nähtävissä. Yli miljardi euroa joka viikko, molempiin suuntiin!!

Noista molempiin suuntiin liikkuvaan tavaravirtaan 5% kilpailuetu vaikuttaa. Myös se tuontitavarakin joutuu kilpailemaan halventunutta kotimaista tuotantoa vastaan.

---
Pienetkin prosentit vaikuttavat. Ajatellaan vaikka jotakin kiinalaista painotaloa joka ostaa 10 Milj. € arvosta painopaperia vuosittain. Ruotsalaiset tarjoavatkin saman paperin 5% edullisemmin, 9.5 miljoonalla.
Ei tarvita kummoista arvailua että mistä se paperi Kiinaan silloin ostetaan.

Vaikka paperitehtaan omista kustannuksissa työvoiman osuus onkin vain luokkaa 8%, niin myös se loppu 92% on suurelta osin suomalaisen työn kustannuksia.
Metsänhoito, vesakontorjunta, lannoitus ja kasvattaminen 60 v. ajan. Puun kantohinta, korjuu, kuljetus. Kaikki nuo sisältävät suomalaista työtä ja suomalaisia palkkoja, jotka kumuloituvat myös sinne 92% osuuteen.

---
Ajatellaanpa vaikka että 5% yhteiskuntasopimus ei olisi kokonaan siirtynyt vientisatamaan saakka. Sanotaan vaikka että sinne saakka olisi alentavina kustannusvaikutuksina siirtynyt vain 3% verran.

Silti tuo 3 prosenttiakin tarkoittaa vientipuolelle 1.7 Mrd € ja tuontipuolelle samat 1.0...1.7 Mrd € verran. Yhteensä 2.7...3.4 Mrd € verran rahaa. Tuollaisella rahasummalla on jo merkitystä valtion vuosittaiseen 5.5 Mrd € velkaantumiseenkin verrattuna.

Paljon esillä olleen peliteollisuuden viennin arvo lienee 1..2 miljardin euron luokkaa? Tämä voi mahdollisesti jatkossa elättää nykyistä suuremman määrän suomalaisia. Toki kiinalaiset koodarit rynnivät lopulta sinnekin.

Nopeammin Suomessa monien miljardien määräistä kasvua ja työpaikkoja saadaan näitä nykyisiä toimialojamme ja niiden kilpailukykyä säätämällä, puunaamalla ja fiksaamalla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #56

Tarkoitatko siis, että tällä hetkellä Suomen paperinvienti Kiinaan takkuaa siksi, että työpalkat meillä ovat alan tuotantoportaassa korkeammat kuin Ruotsissa?

Reino Jalas Vastaus kommenttiin #62

Metsäteollisuutemme tuotteet ovat tietyllä tavalla bulkkia mutta ovat samalla myös korkean jalostusasteen tuotteita. Myös tähän vientituotteeseen kerääntyneet kustannukset ovat suurelta osin palkkakustannuksia, koko ketjun varrelta.

Kiina devalvoi toissa viikolla omaa Juaniansa 4% verran. Eli käytännössä nosti sinne vietävien suomalaisten tuotteiden hintoja 4%:lla. Ruotsi voi korjata omaa tilannettaan antamalla valuuttansa heiketä, vaikkapa 4% verran.

Samanlaisen tuotteen kyseessä ollen ostajaa kiinnostaa etupäässä hinta. Se 5% hintaerokin merkitsee ostohetkellä. Vuositasolla suomalaisten vientikäyrien nousemiset tai laskut riippuvat pienistä asioista. Että jatkavatko metsä- ja teknologiateollisuutemme käyrät edelleen alenemista. Vai saadaanko laskua lopulta oikenemaan.

Kaikenlaiset toimenpiteet joilla suomalaiset metsäteollisuuden tuotteet pysyvät kilpailukykyisinä Ruotsin, Kanadan, USA:n ja uusien nousevien paperintuottajien hintoja vastaan.

Kaikkia noita maita kiinnostaa erittäin paljon metsäteollisuuden tuotteilla saatavat rahat, ja niin pitää kiinnostaa myös Suomea. Kaikenlaisia näitä keinoja tarvitaan, niistä viimeisistä kaupantekohetken hinnoista kisattaessa.

Tässä kisassa ei auta viisastelu siitä että minkä maan tuntihinnat nyt ovat edullisimmat. Jos kauppa menetetään niin se menetetään. Devalvaatiolla kauppojen menettämisen asiaa korjattaisiin Suomen Pankissa hetkessä.
Nyt on käytettävissä vain yhteiskuntasopimuksen tyyppisiä lepsuja ja mietoja keinoja.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #69

"http://marielina2015.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200743-kuka-onkaan-ahne#comment-3079681"

Viisastelusta Sipilänn "yhteiskuntasopimuksessa" nimenomaan on kyse. Devalvaatio laskee KAIKKIEN yrityksen työntekijöiden palkkoja, myös johdo. Mutta siihenhän Sipilä ei HALUA puuttua.

Lisäksi on muistettava, että myös bulkkituotteissa muutkin tekijät vaikuttavat kuin pelkkä hinta, etenkin Kiinan kaltaisilla markkinoilla. Yksi keskeinen tekijä on, että suomalaiset tunnetusti eivät osaa myydä.

Tuohon Ruotsi-vertailuun olisi hyvä saada vähän tilastoa. Se, että Ruotsi VOI alentaa kruunun hintaa, ei tarkoita, että Ruotsi olisi sitä tekemässä.

Joten siis: dataa kehiin: millä vientisektorilla Suomen vienti takkuilee tuotantotyön palkkatason takia, millä selktorilla kilpailijoillamme menee paremmin tuotantötyön palkkatason takia?

Sipilä ei suostu kertomaan, kerro siis sinä.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen Vastaus kommenttiin #62

Ei ihan siitä mutta ne tekee saman tuotannon pienemmällä työvoimalla. Tästä johtuen Suomessa suljettujen tehtaiden tuotantoa siirrettiin Ruotsiin. Samoin Saksan tehtaat saavat pienemmällä nuppiluvulla saman tuotoksen, olnko ne ahkerampia vai puuttuuko niiltä pekkaspäivät.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #113

Tarkoitat siis, että Suomen vienti Kiinan EI takkua työpalkkojen takia, vaan että Sipilä valehtelee?

Voisitko esittää jotain tilastoja tuosta Suomen ja Ruotsin kilpailutilanteesta Kiinan paperimarkkinoilla - sanokaamme 2010 - 2015?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #56

"Ruotsalaiset tarjoavatkin saman paperin 5% edullisemmin..."

Lyhemmällä työajalla ja korkeammin palkoin.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen Vastaus kommenttiin #68

Mistä moinen tieto kun monessa tapauksessa molemmilla on sama omistaja, eli työnantaja.

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Työmarkkinoillakin ostetaan ja myydään.
Kenenkään ei ole pakko ostaa työtä eikä myydä työtä eikä millä ehdoilla tahansa.
Kukaan ei myöskään anna mitään eikä saa mitään, ei varsinkaan palkkaa.
Onnistuimme 70-luvulla niin hyvin, että kärsimme siitä vieläkin.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Ei ostovoima mitään auta kun Suomesta on kulutustavarntuotanto loppunut. Ei se paljon työllistä kun myymme Kiinalaista tavaraa toisillemme

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Kokonais veroastaasteesta emme kilpaile Noja Tanska tai Kuban kansssa vaan Ruotsin ja Saksan kanssa muut ovat vähemmän merkityksellisiä.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Kuka muu teidät työlöistäisi kuin Suomalainen työnantaja voisitte kyllä yritää perustaa yrityksiä ay liikken miljardeilla mutta taitaisi sittenkin olla noila aivoilla tekemätön temppu.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Olipa kummallinen kirjoitus. Ensin yritetään todistella kaikenlaista ja sitten ei kun investoimaan. No mutta kun ei kannata: verrattuina muihin liian suuret palkat, liian lyhyt työaika, jäykkää. Turha heittää yhteiskuntasopimuskeskusteluun epäolennaisuuksia:kyse on palkasta ja työajasta. Yhtiöt tekee mitä tekee, mutta verot täytyy maksaa. Mitä yhteiskuntavastuuta sellainen on, ettei suostuta yhteiskuntasopimukseen, kun maa olisi sitä tarvinnut.
.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kerropa sinä, kun kukaan muu ei näytä tietävän, millä sektorilla Suomen vienti takkuaa sektorin tuotantotyöpalkkojen takia?

Odottelen vertailevaa tietoa innolla. Sipilä ei kerro.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Kaikilla sektoreilla kun kerran vienti laskee ,Tosin tähän vaikutta meidän korkeammat rahtikulut kun olemme syrjässä kaikesta, ei niinkään paperin viennissä mutta muun tavaran viennissä kylläkin 90 prosenttia ruotsalaisista asuu Suomen eteläpuolella ja niillä on maantie yhteys Saksaan ja muuhun eurooppaan joten he säästävä rahassa että ajassa ja aika on rahaa ja usein asiakas tarvitsee tavara huomenna meillä tarvitaan aina laivakuljetuksia eli kaksi lastausta enemmän. Pitäisi saada tunneli tallinaan kun venäjän kautta ajaminen ei jostain syystä ole oikein lähtenyt liikkeelle vaikka luulisi sen olevan edullista, ilmeisesti pelätään että kun kuljetukset kasvaa putteri pistää jonkun maksun.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #115

Et joko ymmärtänyt kysymystä (lue uudelleen!) tai sitten yksinkertisesti et osaa vastata, et tiedä vastausta. Vastaamisen tai ymmärtämättömyyden sijaan jatkat uhoamista, vailla mnkään laisia asiaperusteita.

Ei yllätä.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen Vastaus kommenttiin #116

Toista kysymys että itsekkin ymmärrät

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #118

Luepa nyt Joukon kysymys oikein hitaasti:

Millä sektorilla Suomen vienti takkuaa sektorin tuotanto t y ö p a l k k o j e n takia?

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Totta joka sana ei vaan mene kaaliin kaikille, jotkut kun kuvittelevat tietävänsä yrittämisestä enemmän kuin yrittäjät itse.

Käyttäjän ViiviSenghore kuva
Viivi Senghore

Pienille yrityksille (uusista kaatuu 75% kahden ensimmäisen vuoden aikana verovelkoihin), nykyajan ainoille työllistäjille, progressiivinen A L V.

Käyttäjän ViiviSenghore kuva
Viivi Senghore

Pienille yrityksille (uusista kaatuu 75% kahden ensimmäisen vuoden aikana verovelkoihin), nykyajan ainoille työllistäjille, progressiivinen A L V.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Kaikilla sektoreilla, maastamme on hävinnyt 100000 työpaikkaa vientitelliuudesta noin 7 vuoden aikana syynä kannattavuus tai siirtyminen ulkomaille ja tekstiiliteollisuus kokonaa on mennyt muille maille tuskin siinä siirtymisenä on ollut muuta syytä kuin palkat jos on niin miksi asiaa ei ole korjattu. nyt kun on sellainen tilanne että Suomalainen yritys kelpaa hyvin ulkomaille ja niin on kiitettävästi tehtykkin eli menty maasta pois joko kokonaan tai osittain niinkuin KONE valmistusta on ulkomailla paljon enemmin kuin Suomessa. Suomalaisella duunarilla ei niin suurta kysyntää ulkomaille ole ollut saisi kyllä olla.

Toimituksen poiminnat