Mari-Elina Koivusalo Bloggailen arjen pienistä asioista ja joskus hieman suuremmistakin.

Porvarin logiikka ontuu

Suomen oikeistosiipi on taas viime aikoina kunnostautunut vouhkaamaan siitä miten hyvinvointivaltiomme olisi kehityttävä suuntaan, jossa valtio ei tue ketään, "julkinen palvelu" on kirosana ja jossa mennään markkinaehtoisuus edellä, sillä markkinatalous on se joka kannattaa. Samalla samainen leiri kuitenkin huutaa sen perään, miten eri tavoin valtiovallan tulisi tukea yrityksiä jotta ne täällä markkinataloudessa kykenevät toimimaan.

Viimeisimpänä sanaisen arkkunsa avasi TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson jonka mukaan yritysten työllistämisen esteenä on liian korkeat palkat ja että näin ollen palkkoja tulisi alentaa ja ihmisten saada toimeentulonsa sekä palkasta että sosiaaliturvasta. Mihin unohtuikaan se kuuluisa viisaus "Työ on parasta sosiaaliturvaa"? 

Yrittäjäperheessä kasvaneena voisin kysyä, onkohan kyseinen yritystoiminta silloin järkevää jos palkkoja ei ole varaa maksaa? Kannattaisiko yrittäjän joko parantaa tuotteensa laatua tai markkinontia tai ehkä investoida uuteen? Tai sitten laittaa pillit pussiin jos kerran yrittäminen ei ole kannattavaa. Markkinatalouden nimissä - kannattamattomat yritykset saavat kaatua.

Porvarileirin mukaan jokaisen tulisi olla oman onnensa seppä ja valtion puuttua ihmisten eloon mahdollisimman vähän: siksi pitää leikata varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta, työllisyysmäärärahoista, työttömyysturvasta... Mutta hei! Porvarin mielestä yritystukia pitää maksaa, tukea yrityksiä veroalein (yhteisövero) maksualella (kela-maksu, sotu-maksu) ja työajan pidennyksillä (kiky-paketti). Seuraavaksi valtion olisikin sitten ilmeisesti syytä maksaa osa palkasta työntekijöille jotka antavat työpanoksensa yritykselle. Hoopoja ovat myös poliitikot jotka näiden avulla uskovat uutta työtä syntyvän. Ei synny, koska yritykset eivät ole hyväntekeväisyysyrityksiä jotka palkkaavat siksi että rahaa jäi viivan alle vähän enemmän. Ne palkkaavat vain silloi kun on tilauksia ja kysyntää.

Voisiko Suomessa nyt suuryritysten johto ja porvarileiri ottaa pään pois pensaasta, katsahtaa viime vuosina jaettuihin osinkosummiin ja ymmärtää, että ongelma ei ole liian korkeat palkat, maksut tahi työn tuottavuus - vaan yritysideoiden tuottavuus, eli toisin sanoen innovaatioiden puute, yritysten vaatimaton tutkimus- ja tuotekihitys sekä vähäiset investoinnit. Joka tapauksessa Suomesta ei tule eikä pidä tulla Aasian maiden kaltaista halpatyömaata, joten unohdetaan puheet palkka-alesta ja menestytään laatu ja osaaminen edellä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Voin luvata, ettei yksikään yksityinen yritys investoi koska joku käskee ottamaan pään pensaasta. Jos suuryritykset eivät investoi, mutta maksavat mittavia osinkoja, pitää kysyä itseltään miksi? He eivät näe sitä kannattavaksi ja omistajien mielestä pääomalle löytyy muualta houkuttelevampi investointikohde. Ei siinä auta tasajalkaa hyppiminen tai syyttely saamattomuudesta. Vaihtoehdot on arvioitu ja tehty rationalinen valinta. Ainut tapa saada investointeja suuryrityksiltä, on varmistaa houkuttelevuus.

Entä investoisivatko nuo omistajat saamansa osingot suomalaisiin PK-yrityksiin? Voi olla että kokemus pelottaa, kun valtio on juuri napannut 47% tuotosta.

Eivät yritykset mitään tukia tarvitse, kohtuullinen verotus ja kohtuulliset kulut riittävät hyvin. Kyllä suomalainen sen verran fiksu on, ettei tarvitse olla halvin! Ihan ensitöiksi voitaisiin luopua yhteisöverosta ja yritystuista.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Eivät ne toki käskemällä investoi. Se vaatisi sen että ne oikeasti ottaisivat sen pään pois pensaasta. Tai omistajat vaihtaisivat pomoiksi sellaiset joilla se pää ei ole syvällä siellä.

Eivät he tosin sittenkään investoi omilla rahoilla, jos voi saada veronmaksajat maksamaan sen heidän puolestaan. Vallitseva kaverikapitalismi on tehnyt siitä sen verran todennäöistä, että kannattaa odottaa veronmaksajien rahatukkua ennen kuin tekee mitään.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

kun valtio on juuri napannut 47% tuotosta. Mihin tämä viittaa?

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Se viittaa siihen, että pitää ola tuottoa jotta tuoton verotuksesta voi valittaa. Sellaisen yrittäjän luulisi lamamarkkinoilla olevan tyytyväinen yrittäjä.

Mutta ongelma toki on, että yrittäjät tuntuvat kuvittelevan valtiovallan tehtävänä olevan heidän pelastamisen kilpailulta, eikä terveen kilpailun edistäminen. Sitten jos joku menestyy, niin verovaroilla maksetaan sitä infraa, koulutusta ja muuta panosta jonka avulla ne yrittäjät toimintansa pyörittävät.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #6

En ole samaa mieltä. Kovalla verotuksella annetaan kyllä kilpailuetua ulkomaisille yrityksille. Esim virolaisille.

http://www.hs.fi/talous/a1368242750540

Tuo litania koulutusta, terveydenhuoltoa ym.. tulee aina. On siellä paljon muutakin. Ja kyllä koulutuksen ja terveydenhuollon tekemiseltäkin pitäisi jonkinlaista tehokkuutta vaatia. En näe miten pitkät lomat ja lyhyet työpäivät esim omaan alaani verrattuna edesauttavat tätä. Muistaakseni paremmat edut olivat 2 miljardin arvoisia.

Muutenkin ihmisten työllistämisen kannalta kohtuullinen verotus ja hyvä ostovoima olisivat mielestäni tärkeitä. Ihmisten tarpeet ovat loputtomat. Varmaankin näin työllistyisi ihmisiä matalapalkka aloille. Ei varmaan suomi sillä yksin pelastu, mutta ei tuo pitkäaikas työttömyyskään ihan mielekkäältä asialta tunnu.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #7

"Muistaakseni paremmat edut olivat 2 miljardin arvoisia."

Tämä väite oli muistaakseni yrittäjiltä lähtöisin. Perustuu olettamukseen, jonka mukaan jokaisella julkisen sektorin työntekijällä on minimityöaika ja maksimilomat (väh. 15 vuotta töissä). Sitä voi sitten miettiä kuinka realistinen tuo laskelma on.

Itse olen sitä mieltä, että julkisen sektorin edut pitäisi yhdenmukaistaa yksityisen sektorin kanssa, mutta edellisen kaltaiset sadut eivät varsinaisesti vie keskustelua oikeaan suuntaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #9

Voisi ne laskea näinkin.

Teollisuuden tehdyt tunnit olivat 1690+ jotakin päälle. Tästä siis ovat pois sairalomatkin jo.
Julkisen tehdyt tunnit 1510. Tässäkin on huomioitu sairaslomat.
Nämä tilastokeskusesta.

Eroa 180h. Mutta sovitaan, että kuukauden työtunnit. Julkisella 600 000 työntekijää tekisi tuon kuukauden vuodessa enemmän. 50000 työntekijän vuosityötunnit saataisiin lisää tai porukkaa voitaisiin vähentää. Jos kustannus yhdestä on 50000e päästään 2,5 miljardiin. Joten tuo kaksi miljardia on varmaankin aika lähellä totuutta. Sitten jos vielä katsotaan mitä kissanristiäsiä siellä vietetään ja niitä vietetään. Tästä on omaakin kokemusta. No ei kai sitä ihan näinkään. Mutta kallista on. Eikä se varmaan ihan suoraan näin ole. Mutta sinne päin.

Mikä tällaista keskustelua eteenpäin vie? Ei mikään. Ei tämä keskustelu täällä puheenvuorossakaan yleensä kovin rakentavaa ole.

Hiukan eri tavalla vietetään päivät ja eri lähtökohdista tällaiseen keskusteluun osallistutaan. Mutta jotain minäkin tiedän ja olen kokenut. Minun historiani on ollut tätä hyvinvointivaltio puhetta. Ei tämä nyt sellaiselta paratiisilta näytä meikäläisen kannalta. Jatkuva suurtyöttömyys, himoverotus, huono ostovoima jne... No joo. Pitäisi se pystyä tältäkin tasolta ymmärtämään ja sen pitäisi vaikuttaa oikeudenmukaiselta. Kumpikaan ei taida toteutua.

Toisaalta. Emme ole vielä maailan köyhintä sakkia. Mutta huonomaan suuntaan ollaan menossa. Se aiheuttaa vatsanpuruja. Sotien jälkeinen historia olikin helpompaa, kun mentiin parempaan suuntaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Yrityksen tulokseen kohdistuva verorasitus ennen kuin omistaja saa rahan haltuunsa on 20% yhteisöveroa + 30-34% pääomaveroa = 44-47,2%.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #12

Kiitos vastauksesta. Aikamoista ja silti menot karkaavat tuloilta ja velkaakin tarvitaan.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Tätä keskustelua seuratessa suurin jännitys kohdistuu siihen, kuinka villisti sanoja voidaan toisen suuhun laittaa, ja kuinka tahallista väärinymmärrystä noista keksityistä sanoista voi sitten vetää.

"Viimeisimpänä sanaisen arkkunsa avasi TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson jonka mukaan yritysten työllistämisen esteenä on liian korkeat palkat ja että näin ollen palkkoja tulisi alentaa ja ihmisten saada toimeentulonsa sekä palkasta että sosiaaliturvasta."

Ai noinko se Gustafsson sanoi? Vai oliko viesti sittenkin seuraava:

"Suomessa on paljon tärkeää tekemätöntä työtä, josta ei synny työpaikkoja, koska työn hinta on liian korkea suhteessa tuottavuuteen. Käsitykseni on, että markkinaehtoisemmin määräytyvät palkat yhdistettynä pienpalkkaisia auttaviin tulosiirtoihin johtaisi pienempiin tuloeroihin ja parempaan työllisyyteen."

Tarkoittaa siis sitä, että toisin kuin Koivusalo tietoisesti vääristellen väittää, Gustafsson ei ehdottanut yleistä palkkojen alentamista, vaan sitä että palkat määräytyisivät markkinaehtoisemmin. Erityisesti Gustafsson kiinnitti tämän ajatuksensa pitkäaikaistyöttömiin, joiden työmarkkinakelpoisuus ei riitä siihen, että joku maksaisi siitä yleissitovasti sovittua palkkaa. Ilmeisesti Koivusalon mielestä on parempi, että he eivät saa tehdä lainkaan töitä?

"Yrittäjäperheessä kasvaneena voisin kysyä, onkohan kyseinen yritystoiminta silloin järkevää jos palkkoja ei ole varaa maksaa?"

Yrittäjäperheessä kasvaneena osannet kertoa, mitä olisi tapahtunut oman yrityksenne osalta, jos ulkopuolelta olisi määrätty ajanhetkenä X, että palkat kolminkertaistetaan (tietoinen kärjistys, jottei vahingossakaan eksytä saivarteluun)?

Olisitteko hoitaneet homman a) parantamalla tuotteenne laatua b) markkinointia, vai c) investoineet enemmän? Vai sittenkin se d) pillit pussiin?

Missä kohdin muuten edellisessä oli se markkinatalous, jos palkat määrätään jostain ulkoa yleissitovasti ja keskitetysti?

Mitä luulet, olisiko vaihtoehto d) ollut se mieluisin entisten työntekijöiden mielestä, vai olisivatko olleet valmiita jatkamaan töitään vähän pienemmillä korotuksilla, kuin nuo ulkoa määrätyt?

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

"Yrittäjäperheessä kasvaneena osannet kertoa, mitä olisi tapahtunut oman yrityksenne osalta, jos ulkopuolelta olisi määrätty ajanhetkenä X, että palkat kolminkertaistetaan (tietoinen kärjistys, jottei vahingossakaan eksytä saivarteluun)?

Olisitteko hoitaneet homman a) parantamalla tuotteenne laatua b) markkinointia, vai c) investoineet enemmän? Vai sittenkin se d) pillit pussiin?

Missä kohdin muuten edellisessä oli se markkinatalous, jos palkat määrätään jostain ulkoa yleissitovasti ja keskitetysti? "

Mitä jos raaka-aineen hinta määrätäään ulkopuolisesti ja ihan vielä ilmoittamatta etukäteen tai muun tarvikkeen jota yritys tarvitsee?

Samaa loppujen lopuksi, upotetaan hintoihin ja asiakas maksaa, kunnes hinnat on kestämättömät ja laitetaan ne pillit pussiin ja asiakas ostaa ulkomailta(esim. jenkkien terästeollisuus). Näin on moni ala kadonnut (maasta) ja on (globaalia) markkinataloutta. Noihin ennalta määrättyihin korotuksiin on yrittäjän huomattavasti helpompi reagoida etukäteen. (tietoisesti kärjistettynä)

Jostain syystä halutaan kärvistellä ja piiskata työntekijöitä vereslihalle heistä riippumattomista syistä, jopa niin paljon että tekohengitetään verovaroin(ettei tilastot rumistu), tämä on tervettä markkinataloutta?

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Oletpas Elina kohtelias. Mielestäni se logiikka ei onnu kun sitä logiikkaa ei ole Porvaripuolueiden talouspolitiikassa ollut vuosikymmeniin ollenkaan. Ei ainakaan sellaista jossa hoidettaisiin valtiontaloutta. Jos taas logiikkana on ollut hoitaa valtiontalouden nimissä vaikkapa Nalle Wahlroosin taloutta, niin sitten logiikkaakin voi toimista löytää.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Mari-Elina, oletko koskaan ajatellut, että SDP tai joku ammattiliitto voisi perustaa yhtiön ja näyttää kuinka homma hoituu ikään kuin esimerkinomaisesti, eikä aina vain räksyttämällä, että porvarit eivät osaa ja aina vain riistävät.

Helppoa kuin heinänteko olisi näyttää että proletariaattileirin logiikka ei onnu!!

Pieni osa Metalliliitton työtaistelurahaston pääomasta olisi ehkä riittänyt lunastamaan STX:n Turun telakkan toiminta.

Ei käynyt. Tarvittiin saksalainen kapitalisti, joka nyt riistää suomalaista metallimiestä parhaan kykynsä mukaan.

Viimeisin näyttö punapääoman yritystoiminnasta päättyi taloudelliseen katastrofiin, jos muistat.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

On sellainen yhtiö, nimittäin VVO. Ja sen liikeidea perustuuu siihen, että asiakkaiden laskuista suuren osan maksaa valtio ja yhtiölle annetaan merkittävät veroedut nimittämällä sitä yleishyödylliseksi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

On myös Attendo jonka tulos nousi -15 30%. Jolle on annettu Ararahoitusta palvelutalojen rakentamiseen .Lypsääkö nuo verovaroista tuloksensa ja vanhuksilta asumistuissa tuottonsa?
Pihlajalinnan tulos nousi-15 50%.
Kuntien,Kelan "vähistä" rahoista?
Mistähän yhdessä vuodessa -15-16 Nordean verottomiin kuoriin löytyi "ylimääräistä" 26,2 Mrd?
Vientihän ei vedä ja on lama?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Näistä ongelmista tapellaan niin pitkään kuin roikumme eurossa ilman omaa rahapolitiikkaa. Hallituksien tavoitteena on ollutkin ajaa Suomi niin alas ettei vaihtoehtoja integroitumiselle ole olemassa. Eivät vain ottaneet huomioon että koko EU:n liittovaltio kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Miksi kutsua valtiota, jossa pahoinvointi tuntuu kasvavan ad absurdum? Jos Suomi on hyvinvointivaltio, miksi tavoiteltua hyvinvointia ei koskaan saavutettu?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuohon termiin hyvinvointivaltio liittyy paradoksi. Sen monet keskeiset funktiot on luotu hoitamaan pahoinvointia. Pahoinvointi on hyvinvointivaltioksi kutsutun rakennelman olemassaolon oikeutus.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Paradoksipa hyvinkin. Mutta ei kai pahoinvoinnin kasvu ole hyvinvointivaltioksi kutsutun entiteetin edellytys, vai onko se jopa sen seuraus? Onko Suomi hyvinvointivaltio? Eikö hyvinvointivaltion myötä pahoinvoinnin pitäisi vähentyä? Vai menikö logiikkani pieleen? Jospa hyvinvointi liitettynä valtio-sanaan onkin oxymoron (en muista miten se kirjoitetaan suomeksi).

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #15

Ei sen nyt pitäisi mielestäni pahoinvointia sentään lisätä, mutta ainakaan viimeisen 8 v aikana tehty politiikka ei ole toiminut. Valitettavasti byrokratiakoneisto voi aina vain paksummin, jos pahoinvointi lisääntyy. Ehkä se on - oxymoron.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #17

Ja Preussissa byrokratia luotiin helpottamaan sekä yksilön elämää että hallinnon toimivuutta. Jokin siinäkin kehityksessä meni pieleen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Vaatimaton tutkimus- ja tuotekehityspanostus? Eikös me olla niin julkisella kuin yksityisellä puolella ihan maailman kärkeä?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Verot ja maksut yht.*), milj. euroa
Palkansaajat 21 210 62 %
Eläkeläiset 5 868 17 %

On se kumma kun veroja maksetaan että palveluja karsitaan ja hintoja palveluihin korotetaan?
Mihin nämä verot hupenevat ja kenen taskuun ? Verojahan maksetaan sosiaaliturvaa ja yhteiskunnan palveluita varten .

Jos ennen -91 palvelut oli ilmaisia verovaroista kaikki ,terveyspalveluista lähtien.Ketkä syö kuormasta?

Attendoitako veroilla nyt ylläpidetään ja niiden osakkeenomistajien tuottoja?
Hupeneeko loputkin verovarat SOTE myötä Panamatileille?
(joita Nordea on avannut jo 500 veronkiertotiliä Panamaan)
STT

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Noin puolet julkisista tehtävistä on ylipäätään luotu vuoden 1990 jälkeen. Lisäksi etuuksien reaaliarvo on kasvanut reilusti ja saajien määrä räjähtänyt käsiin. Ei tässä yhtälössä pitäisi mitään epäselvää olla.

Muilla momenteilla ei ole juurikaan merkitystä kun noin puolet verorahoista käytetään erilaisiin etuuksiin.

Toimituksen poiminnat