Mari-Elina Koivusalo Bloggailen arjen pienistä asioista ja joskus hieman suuremmistakin.

Orpo on orpona työmarkkinakentällä

Valtiovarainministeri Petteri Orpo ottaa tänään kantaa useissa maakuntalehdissä nykyiseen työmarkkinatilanteeseen. Kirjoituksessa on leivottu positiivinen vire ja valtiomiesmäinen ymmärrys asioita kohtaan – mutta lähempää tarkastelua se ei kestä eikä toivottavasti kovin moni aamukahvia siemaileva kansalainen näihin kokoomuksen pikkunäppäryyksiin lankea.

Ensinnäkin, viime viikot eivät ole olleet työmarkkinakentällä vain ”jännittyneitä”, vaan lähellä kaaosta EK:n yksipuolisen sodanjulistuksen seurauksena. Suhtautuisikohan valtiovarainministeri tilanteeseen yhtä ymmärtäväisesti jos ammattiyhdistysliike olisi käyttäytynyt samoin? Orpon mukaan jännitteet johtunevat siitä, että ”viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisen vaikeita”. Kyllä vain ovat olleet ja työntekijäpuoli ja valtiovalta on joustanut monessa: Kela-maksu, yhteisövero, sotu-maksu, työajan pidennys, lomarahojen leikkaukset yms. Ay-liike on toistaiseksi ollut Mauno Koiviston linjoilla: ei pidä provosoitua vaikka provosoidaan. Nyt EK heitti jälleen märän rätin työntekijäjärjestöjen kasvoille. Voi olla, että Hakaniemessäkin alkaa tulla mittakupissa reuna vastaan.

Orpo muistuttaa myös siitä miten taloutemme on sakannut ja kilpailukykymme romahtanut vuoden 2009 jälkeen. Niinpä, Suomen kilpailukyvyssä on kerran aidosti tapahtunut notkahdus ja se tapahtui vuonna 2008 kun Kokoomus osti eduskuntavaaliääniä lupaamalla yltiösuuret palkankorotuket Sari Sairaanhoitajalle ja lupausten pitämisen jälkeen omiaan vaati myös Ville Vientisektorilainen. Tästä voimme ottaa opiksi sen, että työmarkkinajärjestöt neuvotelkoot niille kuuluvat asiat keskenään. Olemme Kreikan tiellä jos vaaleissa poliittiset puolueet alkavat käymään huutokauppaa siitä kuka tarjoaa kenellekin eniten palkkaa. Seuraava suuri työmarkkinahäiriö nähtiinkin Suomessa vuonna 2015 kun porvarihallitus alkoi sooloilla pakkolakipakettiensa kanssa työmarkkinajärjestöjen ohi.

Orpo kirjoittaa myös täysin epäjohdonmukaisesti: hänen mukaansa kiky-sopimuksen ikäviä heikennyksiä tarvittiin jotta pärjäämme hintakilpailukyvyssä Saksaa, Ruotsia ja Viroa vastaan. Kahden ensin mainitun kanssa pärjäsimme jo ennen kiky-sopimusta, mutta että Viroa vastaan? Viron tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 keskiverto virolainen tienasi  1129 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi opetustyötä tekevien keskipalkka on 816 euroa kuukaudessa. Haluaakohan suomalainen opettaja lähteä kokoomuksen viitoittamalle tielle ja pärjätä palkkavertailussa virolaiskollegalleen?

Jos Orpo haaveilee meidän pärjäävän tässä kisassa Viroa vastaan, on suomalaisten romutettava niin elintasonsa kuin hyvinvointivaltionsakin.

Toisaalta Orpo sanoo heti perään, että ”Suomen ei pidä edes yrittää pärjätä globaalisti matalalla työn hinnalla tai työviikon pituudella…. Suomi pärjää tulevaisuudessakin laadulla”. Valtiovarainministerille tiedoksi, että laatua ei varsinaisesti paranna miljardiluokan koulutusleikkaukset ja niiden kohdentuminen suhteellisesti suurimmalta osalta ammatilliseen koulutukseen. Tämä on se kohta jossa kaivataan hallitukselta arvovalintoja ja puuttumista tilanteeseen, työmarkkinajärjestöt eivät suomalaista laatua kykene rahoittamaan.

Valtiovarainministeri ottaa kantaa myös työnantajajärjestöjen lempilapseen, paikalliseen sopimiseen. Orpo kirjoittaa näin: ” Työpaikkakohtaisen sopimisen lisääminen olisi myös työntekijöiden etu. Työpaikkoja voitaisiin turvata, joustavuutta lisätä ja palkatkin saattaisivat nousta kilpailukyvyn parantuessa. Työehtosopimus olisi aina perälauta, jonka mukaan mennään, jos sopuun ei päästä. Kukaan ei pääsisi sanelemaan.” Kysyisin nyt arvoisalta ministeriltä, miten tämä poikkeaa nykytilanteesta? Ei mitenkään. Työpaikoilla voidaan jo nyt sopia hyvin joustavasti työehtosopimusten asettaessa vain minimin. Joko ministeri Orpo ei tiedä tästä, tai sitten hän yrittää sumuttaa tavallista työntekijää, sillä työnantajajärjestöjen lähtökohta paikalliseen sopimiseen on nimenomaan ollut se, että työehtosopimukset voidaan alittaa. Sillä se Vironkin palkka- ja työehtotaso voitaisiin saavuttaa!

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Tässä tulee hyvin esille se, miten heikoilla eväillä Kokoomus on työmarkkinakeskustelussa liikenteessä. Ovat niin sidoksissa yritysjohtajiin, että itsenäinen ajattelu on poissa. Ohjeet ja käskyt tulevat työmarkkinoiden yhdeltä osapuolelta ja tasapuolisuus ja valtion etujen ajaminen jäävät syrjään. Laajempi ongelma tietysti on se, että niin Kokoomus kuin Kesksta ovat lakanneet olemasta markkinatalouspuolueita. Siellä ei ajatella miten markkinat toimisivat tehokkaasti ja palvelisivat valtion ja kansalaisten tavoitteita, vaan lähtökohtana on se miten markkinoita vääristetään oman eturyhmän etuja palvelemaan ja samalla luodaan tehottomuutta. Ja se on akuutti kriisi kaikessa yritystoiminnassa. Kaverikapitalismi on ottanut vallan, vaikka propagandatasolla jaksetaan markkinoista vielä jauhaakin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuo oli hyvin kuvattu: "Siellä ei ajatella miten markkinat toimisivat tehokkaasti ja palvelisivat valtion ja kansalaisten tavoitteita, vaan lähtökohtana on se miten markkinoita vääristetään oman eturyhmän etuja palvelemaan ja samalla luodaan tehottomuutta. Ja se on akuutti kriisi kaikessa yritystoiminnassa. Kaverikapitalismi on ottanut vallan, vaikka propagandatasolla jaksetaan markkinoista vielä jauhaakin."

Kirjoittelin tänään käsittämättömästä tilasta yritystuissa, joihin ei vaikutettaisi olevan puuttumassa koko hallituskaudella. Ne eivät onnistu tavoittessaan mm työllisyyden suhteen ja selvityksen mukaan osa niistä on tehottomia tuoden rahaa vain yritysten omistajille. Markkinataloutta ne vääristävät, mutta tämän puolen pohdinta on jäänyt väliin. Päinavastoin esim bioenergian osalta tuet vain lisääntyvät.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23...

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Blogisti on jättänyt tarkoituksella muutaman faktan pois, jotka kuuluvat työmarkkinakeskusteluun ja yritysten kilpailykykyyn

Suomella on kv-vertailussa suuret julkiset menot ja verotuksen kireydessä
olemme siinäkin OECD-maiden kärkeä

https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/tilastot...

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkis...

-----
Verotuksen kireydestä huolimatta Suomi elää miljarditolkulla velaksi
ja myös kotitalouksien velkaantumisen kehitys voi olla aikapommi

http://yle.fi/uutiset/3-9321396

-----

Ruotsissa ei sikäläinen EK:n sisarjärjestö ole ollut enää 20 vuoteen mukana keskitetyissä palkkaratkaisuissa.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Kieltämättä nuo ovat työmarkkinakysymyksiä, jotka jäivät toki Kokoomuksen ja Keskustan normaalin kaverikapitalismin takia hoitamatta.

Suomessa on korkea verotus, mutta on myös korkeat palvelut. Oikeisto jotenkin aina unohtaa sen, että niillä verorahoille tuotetaan kansalaisille myös palveluita joista alemman verotason maissa sitten joutuu maksamaan muuten. Verotuksen alhaisuus on itseasrvo vain niille, jotka yrittävät sen varjolla ajaa sisään muita tavoitteita - yleensä sitä että palveluita siirretään verotuksen kautta tehokkaasti hoidetusta järjestelmästä tehottomalle ysityiselle sektorille. Yksi tyypillinen verorhoilla hoidettu palvelu on ollut koulutus, jolla yritykset ovat saaneet kilpailukykystä työvoimaa. Nyt kun yritysverotusta on laskettu turhan alas, niin säästetään sitten koulutuksessa. Se heikentää nin valtion kilailukykyä kuin yritystenkin kilpailukykyä. Tilanne johtaa joko siihen, että koulutetuista tulee pulaa ja heidän palkkansa nousevat, tai sitten yritykset joutuvat omalla rahallaan paikkaamaan julkisen koulutusjärjestelmän alasajon seurauksia.

Ja sitten normaali valitus velaksielämisestä. Se lopuisi heti jos yritys- ja maataloustuet poistettaisiin. Mutta koska meillä ei ole hallituksessa markkinatalouspuolueita, niin kilpailukyvytön kaverikapitalismi vie velaksi otetut rahat. Jos kannattamattoman yritystoiminnan tukeminen on hallitukselle näin tärkeä valinta, voisi olettaa heidän myös osaavan verottaa tuhlailunsa mukaisesti. Mutta ikävä kyllä verojen kerääminen tasolla, joka kattaisi oikeistopuolueiden normaalin tuhlailun, on aina ollut siellä talouspoliittisen kyvyttömyyden ytimessä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Juhana Turpeinen

Totta. Yritystuet on lopetettava. Sattaa tietysti johtaa kymmennentuhannen pk yrityksen lahtaamiseen. Eikä se velanotto yritystukiin lopu. Velanotto on 5-7 mrd € vuodessa. Yritystuet ovat n. 1,3 mrd €, joista suoraa tukea on 530 milj. Loput lainoja ja takauksia.

Mitä velanottoon tulee niin demarit ovat istuneet juuri siinä hallituksessa joka on ottanut eniten velkaa kautta aikojen kaikkien hallitusten vertailussa, 20 miljardia euroa neljän vuoden aikana. Lisätietoja: Jutta Urpilainen ja Antti Rinne, valtiovarainministereitä molemmat. Niin ja yritystuet olivatkin kaikkein suurimmat edellisen hallituksen aikana.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Viimeinen Ruotsin työmarkkinaratkaisu ei luonnollisesti ollut keskitetty muodollisesti.Todellisuus on toinen.Työntekijäjärjestöt sopivat yhteisistä tavotteista ja yllättäen ne toteutuivat kiitettävän hyvin.Parhaan palan kakusta nappasivatperushoitajat (undersköterskor).Että sellainen vientivetoinen malli.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Jos muistan oikein, Ruattin-mallissa palkankorotuksiin vaikuttaa myös jaetut osingot?

Eli siellä ei voi tulla tilannetta jossa jaetaan ennätysosinkoja ja samalla vaaditaan palkkamalttia.

Toimituksen poiminnat