Lähiöiden eriarvoistuminen pysähtyy hyödyntämällä niiden voimavarat
Helsingin Sanomat uutisoi 23.4.2017 THL:n tutkimuksesta, jonka mukaan isoissa kaupungeissa ja erityisesti Turussa asuinalueiden väliset erot kasvavat: rikkaat ja köyhät, kantaväestö ja maahanmuuttajataustaiset keskittyvät yhä enemmän omille asuinalueilleen. Alueiden eriytyminen johtuu ennen kaikkea kaupunkisuunnittelusta ja asuntopolitiikasta ja tiettyjen palvelujen, kuten koulujen, ominaisuuksilla voi olla merkitystä lapsiperheiden muuttoliikkeeseen.
Kun eriytiminen on lähtenyt käyntiin, ruokkii se usein itse itseään. Nyt Turussa olisikin korkea aika puuttua asuinalueiden eriarvoistumiseen. Turun SDP:n julkaisi alkuvuodesta oman asuinalueiden kehittämisohjelman ja toivoo, että kaupungissa käynnistettäisiin laajempi kehittämisohjelma, joka valmisteltaisiin yhteistyössä kaupungin, asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa.
THL:n tutkimuksen mukaan Turussa eriytymiskehitys on kiihtynyt, koska asuntopulaa ei ole ollut eikä näin ollen viime vuosina kaupunkisuunnittelulla tai asuntopolitiikalla ole voitu asiaan vaikuttaa. Nyt Turun kasvaessa voimakkaasti ja kasvun kiihtyessä lähitulevaisuudessa, on lähiöt nähtävä tiivistyvän kaupunkirakenteen voimavarana, joissa on suuri täydennysrakentamisen potentiaali asuntotarpeeseen vastattaessa. Turun kannattaa rakentaa sinne, missä jo on olemassa olevat palvelut ja infra. Täydennysrakentamisen yhteydessä tulee huolehtia viher- ja virkistysalueiden säilymisestä ja liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksien turvaamisesta sekä lisäämisestä asumisviihtyisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Tulevaisuuden kaupungeissa, myös Turussa, keskiöön nousevat palvelujen turvaaminen, liikkuminen ja liikenneyhteydet. Näistä tulisi muodostaa kokonaisuus joka palvelee eri asuinalueita. Tarvitsemme uutta ajattelua erityisesti lapsiperheiden ja ikäihmisten palvelujen tarjonnasta eri asuinalueilla. Asuntorakentamisen pitää olla monimuotoista ja tarjota vaihtoehtoja eri ryhmille ja palvelujen pitää pysyä tässä mukana. Palveluita tulee koota suurempiin kokonaisuuksiin, esimerkiksi monitoimitaloihin, jotka sijaitsevat asuinalueiden keskellä ja joiden tilat palvelevat niin päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, nuorisoa kuin alueensa asukkaita esimerkiksi asukasolohuoneina ja toimintatiloina.
Väestön ikääntyessä olisi ikäihmisten palveluasumista lisättävä lähiöissä, sillä moni haluaa asua tutulla kotiseudullaan elämänsä loppuun. Tämä on ikäihmisille tärkeää, sillä vähäiset muutokset ja tuttu ympäristö ylläpitävät toimintakykyä. Toisaalta ikäihmisten palvelutalot lähiöissä voisivat houkutella myös yritystoimintaa, kuten hyvinvointipalveluja ja kahvila- sekä ravintolapalveluita.
Hyvät joukkoliikenneyhteydet nostavat asuinalueiden vetovoimaa merkittävästi. Tulevaisuudessa joukkoliikenteeseen ja kevyenliikenteen kulkuyhteyksiin on panostettava nykyistä enemmän. Asuinalueiden tulee kytkeytyä kaupungin keskustaan sekä toisiinsa sujuvin yhteyksin, jolloin myös palvelut ovat laajemman asukaskunnan saavutettavissa.
Voisimme ottaa historiasta oppia. Kun lähiöt aikanaan rakennettiin, viihtyivät niissä eri elämäntilanteissa olevat ihmiset, erityisesti lapsiperheet. Toimivat, nykyaikaiset asunnot, viihtyisä asuinympäristö, palvelujen saatavuus ja kaupunkikeskuksen läheisyys olivat avainasemassa lähiöiden houkuttelevuudelle. Päivitetään samat tarpeet 2020-luvulle ja nostetaan lähiöt uuteen kukoistukseen.
”Nyt Turun kasvaessa voimakkaasti ja kasvun kiihtyessä lähitulevaisuudessa, on lähiöt nähtävä tiivistyvän kaupunkirakenteen voimavarana, joissa on suuri täydennysrakentamisen potentiaali asuntotarpeeseen vastattaessa.”
Ja tämän perusidea kaikista korulauseista puhdistettuna: Pidetään kaavoituksella huolta siitä, että vitivalkoiset ylemmän keskiluokan asuinalueet pysyvät jatkossakin vitivalkoisina ylemmän keskiluokan asuinalueina, ja keskitetään humanitäärinen maahanmuutto ja persaukiset ongelmineen kauas edellisistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärsit väärin. Tuo on se malli Helsinki, joka pitäisi Turussa aktiivisella politiikalla välttää nyt kun kaupungin vahva kasvu tuo siihen mahdollisuuden. Siksi se malli on tehty, ettei oikeiston emämunauksia toistettaisi Turussa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kait luit tuon THL:n paperin, jonka mukaan eriytymiskehitystä on tapahtunut erityisesti Turussa. Emämunausten osoitteita voi katsella vaikka Turun poliittisten voimasuhteiden historiasta.
Niin, ja kuvittelitko että touhu jotenkin muuttuisi nykyisillä poliittisilla voimasuhteilla? Että nyt aletaan aiemmasta poiketen kaavoittaa sosiaalista asuntotuotantoa niille vitivalkoisille ylemmän keskiluokan onneloille? Kokoomuksen asenne asiaan on selvä jo kok-sdp -aseveliakselin ajoilta, ja Virheiden etäispäätteet Meidän Turku etc. tulppaavat valituksillaan kaikki yritykset Solsidanin diversiteetin lisäämiseen. Kato tupajämäkuoriaisen hyvinvointi vaarantuu, tai kaupunkikuvan kannalta olennainen roskapönttö pitäisi siirtää tai jotain.
Vai menikö sittenkin niin, että ”kasvua” (niin, Turun väestönkasvuhan tulee käytännössä muun kuin suomen- tai ruotsinkielisen väestön kasvusta, lue: maahanmuuttajat) kaavoitetaan niihin samoihin lähiöihin, joihin maahanmuuttajat ja persaukiset on tähänkin saakka sullottu.
Ilmoita asiaton viesti
Eriytyminen on ollut mahdollista väestömäärän junnatessa paikoillaan ja lähiöiden vanhetessa ja pysyessä syrjäisinä. Kaupunkikehitys on ollut aika rajallista ja keskittynyt enemmän pientaloihin ja keskustaan. Nyt kun asukasmäärän kasvu on vauhdittunut, niin kaupunkikehityskin korostuu ja sillä tehtävillä valinnoilla on enemmän merkitystä. Eikä merkittävää väestökehitystä vanheneviin lähiöihin enää edes voida kanavoida vaan on pakko tehdä muualle. Lähiöihinhän ei ole täydennysrakentamista tehty, vaan pikemminkin ollaan oltu purkamassa.
Se on totta, että Turussa Kokoomus on ollut vallassa ja SDP on sitten yrittänyt hoitaa sosiaalista vastuuta. Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat sitten huudelleet puskista ja vastustaneet kaikkea kehitystä, kuten vaikka viimeksi kunnan yhtiön edullisia vanhusten vuokra-asuntoja keskustaaan. Se onneksi meni SDP-Kokoomus akselin vastuunotolla eteenpäin. Joten viimeisin todellinen testi asiassa meni niin, että Vihr ja Vas vastustivat eriytymiskehitystä vähentäävää asuntotuotantoa.
Nyt tilanne muuttuu kun Vihreät ja Vasemmisto saivat paljon valtaa, joten halutessaan punavihreät voivat ottaa vallan ja tehdä eriytymiskehitystä estäviä päätöksiä. En vain ole erityisen luottavainen näiden puolueiden kykyyn ottaa vastuuta. Politiikan teon moodia ei niin vain muuteta puskista huutelevasta populistista vastuuta ottavaksi pragmaattiseksi poliitikoksi. Suurin pelko on, että käy kuin Helsingissä ja toiseksi suurimmaksi noussut Vihreät ryhtyy Kokkareiden puisto-osastoksi ja sosiaalinen vastuu jää kantamatta.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Turussa on erityminen ollut helppoa kun asuntojen hintakehitys on ohjannut tiettyyn suuntaan ja halvat asunnot määritelleet asujaimiston. Nyt kun tarvitaan uusia asuntoja paljon, kaupunkisuunnittelulla on paljon merkitystä.
Samalla joutuu punavihreys testiin päätöksenteon enemmistön ollessa Vihr, SDP, Vas triplalla. Ottavatko Vihreät sosiaalista vastuuta puheitaan vastaavalla tasolla ja toteuttavat Demarimaisia puheitaan, vai ryhtyvätkö vain Kokoomuksen puisto-osastoksi Helsingin malliin? Toivon mukaan löytävät sisäisen demariutensa, ettei Helsingin katastrofalisia asuntopoliittisia virheitä vain toisteta Turussa.
Ilmoita asiaton viesti
No ainakin Varissuolla vahvuutena on hyvät palvelut ja liikenneyhteydet. Paremmat kuin monissa kepulandian kokonaisissa kunnissa. Heikkoutena vanhat ja halvat asunnot, jotka määrittävät asukkaitakin. Täydennysrakentamisella voi nostaa myös talojen tasoa, kuten jo nyt myös tehdyillä peruskunnostuksilla.
Ilmoita asiaton viesti
Lähiöiden eriarvoistuminen ei johdu kaupunkisuunnittelusta eikä poliitiikasta. Se on seurausta monokulttuurin muuttumisesta monikulttuuriksi.
Alkuasukkaat ja maahanmuuttajat haluavat asua erillään toisistaan. Samoin köyhät ja rikkaat. On luonnollista että hakeudutaan omien pariin. Muutos tulee siis ”alhaaltapäin” ja politiikoilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä paitsi siinä suhteessa että ovat toimillaan myötävaikuttaneet erilaisten kuppikuntien syntymisessä.
Ilmoita asiaton viesti
Henri on hieman väärässä tuossa. Aikanaan eräässä Turun huonomaineisimmaksi nimetyssä lähiössä asuneena osaan kertoa että 80-luvulla se oli varsin turvaton ja vastenmielinen paikka. Porukkaa muutti pois sitä mukaa kun pystyi. Niin minäkin.
Kaupunkisuunnittelulla tungettiin sosiaalihuollon ja ent vankeinhoitolaitoksen yksittäistapaukset yksiin paikkoihin. Tietäähän sen mikä huvikumpu siitä seuraa.
Nykyisin, kun aluetta on kehitetty, tuntuvat asukkaat viihtyvän lähiössään. Palvelut ja kulkuyhteydet toimii.
Muualta tulleita on enemmän ja se toki on tuonut alueelle muutoksia ihan asukaslähtöisesti. Muualta kaupungista lähdetään sinne pikkukauppoihin. Sellaisessa monimuotoisuudessa olisi paljon hyödynnettävää myös muilla alueilla ja keskustassa.
Ilmoita asiaton viesti
No joo, mutta.. Äveriäillä on mahdollisuus valita asuinpaikkansa, varattoman on kiltisti mentävä sinne minne sattuu pääsemään. Porukka muuttaa sitä mukaa kun pystyy, niinhän se on mennyt omalla kohdallasikin.
Pidän siis kannastani kiinni, ihmiset muuttaa omanlaistensa seuraan jos mahdollisuus siihen tarjoutuu. Näin myös maahanmuuttajien kohdalla. Lähiöiden eriytyminen on siten luonnollista, kun kansakuntaan joka oli ennen yhtenäinen syntyy erilaisia kulttuureja.
Ilmoita asiaton viesti
Muistan, että Turussa oli oma kaupunginosa, jota sanottiin Monacoksi. Siellä kukaan ei käynyt töissä, eikä maksanut veroja. Mutta ei hätää, kun tutkija on löytänyt Turusta rikkaita.
Ilmoita asiaton viesti